Kaukolämpö ja -kylmä

Selvitys valtiovarainministeriölle lämpöpumppujen ja konesalien energiaverotuksesta

Selvitys valtiovarainministeriölle lämpöpumppujen ja konesalien energiaverotuksesta

Yhteiskunnan sähköistyminen on keskeinen keino hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi, ja kiinteistökohtaisten ratkaisuiden lisäksi myös kaukolämmön tuotannossa siirrytään yhä enemmän sähköön perustuviin ratkaisuihin. Hallitusohjelmaan on kirjattu kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan. AFRY Management Consultingin valtiovarainministeriölle tekemän selvityksen mukaan veronalennukset lisäisivät kiinnostusta hiilineutraaliutta edistävien ratkaisujen laajempaan käyttöönottoon.

Lämpöpumppujen ja konesalien veroasteen alentamisen tavoitteena on edistää hukka- ja ylijäämälämpöjen hyödyntämistä ja sellaisia lämmöntuotantotapoja, jotka eivät perustu polttamiseen. Selvityksen mukaan kaukolämpöverkkoon kytkettyjen lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden sekä energiatehokkaiden konesalien sähköveron alentaminen edistäisivät polttoon perustumatonta lämmöntuotantoa.

Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpönä lämpöpumppujen avulla

Vuonna 2020 hukkalämpöjen osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta Suomessa oli 11 %. Lämpöpumppujen avulla hyödynnettävien ylijäämä- ja hukkalämpöjen lisäpotentiaali on merkittävä, mutta erilaisten lämmönlähteiden hyödyntämiseen liittyy monia erilaisia haasteita, ja niiden kannattavuus vaihtelee merkittävästi riippuen mm. sijainnista, lämmön lähteestä ja hyödynnyskohteesta. Lämpöpumppujen käyttämän sähkön kustannus on yksi keskeinen lämpöpumppujen kannattavuuteen vaikuttava tekijä, ja sähköveron osuus kustannuksesta on nykyisellä sähköveron tasolla usein merkittävä.

AFRYn selvityksen mukaan sähköveron kustannusvaikutus lämpöpumppuratkaisuiden lämmöntuotantokustannuksiin on noin 10 - 20 % kokonaiskustannuksista, kun huomioidaan sekä investointikustannukset että käyttökustannukset. Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen lämpöpumppujen siirtäminen alhaisempaan sähköveroluokkaan II laskisi siten merkittävästi erilaisten lämpöpumppuratkaisuiden keskimääräisiä tuotantokustannuksia ja lisäisi kiinnostusta niiden entistä laajempaan käyttöön.

Lämpöpumppujen sähköveron laskeminen tukisi lämpöpumppujen kilpailukykyä ja voisi osin kompensoida muita hankkeisiin liittyviä riskejä ja epävarmuuksia kuten toimitusvarmuuteen ja investointikustannuksiin liittyviä riskejä.

Muut lämmöntuotantomuodot ja kaukolämpöverkon ulkopuoliset lämpöpumput

Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen lisäksi alhaisempaan sähköveroluokkaan voitaisiin siirtää myös muita lämmöntuotantomuotoja kuten kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavia sähkökattiloita ja pieniä konesaleja taikka kaukolämpöverkon ulkopuolisia lämpöpumppuja.

Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien sähkökattiloiden siirtoa alhaisempaan sähköveroluokkaan tukee tarve varastoida vaihtelevaa, yhä suuremmissä määrin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä myös lämmöksi. Korkeamman veroluokan sähköveron vaikutus sähkökattilalla tuotetun lämmön kokonaishintaan on merkittävä erityisesti alhaisen sähkön markkinahinnan hetkinä.

Konesaleista vain yli 5 MW:n konesalit ovat tällä hetkellä alhaisemman sähköveron piirissä, ja pienet konesalit maksavat sähköstään korkeampaa veroluokan I sähköveroa. Mikäli veronalennus toteutettaisiin myös alle 5 MW:n konesaleille, se voisi lisätä näiden konesalien syntymistä Suomeen. Jotta konesalien hukkalämpöä hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon, olisi perusteltua asettaa hukkalämmön hyödyntäminen ehdoksi konesalin kuluttaman sähkön alemmalle sähköverolle kaikissa konesalien kokoluokissa.

Selvityksen mukaan veronalennus voisi olla perusteltua myöntää lisäksi tehorajaan perustuen kaukolämpöverkon ulkopuolisille lämpöpumpuille. Tehoraja voisi olla tarpeen, koska alhaisempi sähköveroluokka lämpöpumpuille tulkitaan valtiontueksi, jolloin olisi haastavaa ottaa tuen piiriin kaikki yli 1,1 miljoonaa lämpöpumppua Suomessa. Lämpöpumppujen käyttämä sähkö tulisi myös erikseen mitata, jotta se voidaan erottaa muusta sähkönkäytöstä, jolle sovelletaan korkeampaa veroluokan I sähköveroa. Esimerkiksi kotitalouskokoluokassa lämpöpumput ovat lisäksi jo nyt varsin kannattavia lämmöntuotannon vaihtoehtoja, jolloin niiden tukeminen alemman sähköveron kautta ei vaikuta perustellulta.

Tutustu tarkemmin

Lataa koko raportti täältä.

Jenni Patronen
Senior Principal, Energy Management Consulting

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.