Winter view Finland

Lumijälkilaskentaa keväthangilla – miten AFRYn biologit viettävät työviikkonsa?

Lumijälkilaskentaa keväthangilla – miten AFRYn biologit viettävät työviikkonsa?

Taru Suninen viettää työkevään osittain maastossa. Tarun viime viikot kuluivat Keski-Pohjanmaalla ja Ranuan tuntumassa lumijälkilaskentojen parissa. Keski-Pohjanmaalla hän selvitti etenkin suurpetojen ja metsäpeuran lumijälkiä, ja Ranualla Taru teki saukkoselvitystä. Lumijälkilaskennassa selvitetään alueella talvisin liikkuvat lajit riistakolmion avulla, mutta myös saukon esiintymistä selvitetään lumijälkien avulla.

Kertoisitko vähän itsestäsi, Taru?

Olen Taru Suninen, biologi, ja erikoistuin eläinekologiaan. Kiinnostukseni luontoon ja luontoharrastukseeni on saanut kipinän jo hyvin nuorena. Harrastuksesta on tullut työ ensin linnustoosaamiseni kautta, opiskeluaikana keskityin etenkin susiin ja muiden suurpetojen ekologiaan. Tein graduni Luonnonvarakeskukselle (LUKE) suden habitaatinvalinnasta. Nyt toimin AFRYllä ympäristöasiantuntijana, ja pääsen usein maastoon tekemään luontoselvityksiä.

Opiskeluaikana tein luontomatka- ja luontokuvausoppaan hommia Oulussa ja ympäri Suomea pohjoismaissa freelancerina. Minulle soitettiin AFRYltä, että tulisinko töihin lähes heti valmistuttuani Oulun yliopistosta. Biologien arvo on viime vuosina ehkä ymmärretty eri lailla YVA- ja luontoselvitysten kautta. Yleisesti ymmärrys luontoselvitysten tärkeydestä on kasvanut viime vuosina, mikä ilahduttaa minua henkilökohtaisesti.

Kuva henkilöstä Taru Suninen
Taru Suninen, ympäristöasiantuntija

Kuka toteuttaa lumijälkilaskentaa Suomessa?

Metsästäjät tekevät lumijälkilaskentoja Etelä- ja Keski-Suomessa tammikuusta helmikuuhun ja Oulun sekä Lapin alueilla maaliskuuhun saakka, ja laskennat raportoidaan Luonnonvarakeskukselle (LUKE). LUKE tuottaa eri eläinlajeista kanta-arvion, joka julkaistaan vuosittain maaliskuun lopussa. Lumijälkilaskentaa tarjotaan AFRYn asiakkaille osana luontoselvityksiä erityisesti laajojen tuulipuistohankkeiden alueilla, etenkin silloin jos alueella tiedetään esiintyvän suurpetoja tai metsäpeuroja.

Miten laskenta toteutetaan?

Lumijälkilaskennan avulla saadaan yleiskuva alueella esiintyvistä nisäkkäistä. Tehtäessä lumijälkilaskennat riistakolmiolaskentana (4km x kolmisivuinen kolmio) voidaan myös verrata saatuja jälkimääriä valtakunnallisiin tai alueellisiin määriin, ja päätellä lajien runsautta sitä kautta. Lumijälkilaskennan aikana edetään hiihtäen tai lumikenkäillen, ja kolmio lasketaan yhden päivän aikana.

Keskitymme etenkin EU:n luontodirektiiviin kuuluviin liitteiden II ja IV lajeihin, kuten suurpetoihin, joilla on erityinen rooli etenkin tuulipuistohankkeiden esiselvitystyössä. Sen lisäksi lumijälkilaskennassa otetaan huomioon muutkin riistaeläimiksi luokiteltavat lajit, esimerkiksi metsäjänis, kettu, kärppä, näätä, metsäkauris, metsäpeura, valkohäntäkauris, hirvi ja kanalinnut.  

Saaduista jälkien lukumääristä voidaan muodostaa niin sanottu jälki-indeksi LUKEn ohjeistuksen mukaan, jolloin jälkimääriä voidaan verrata keskenään eri alueilla lajikohtaisesti.
 

Lumijäljet
Oravan (vasen yläkulma ja oikea alakulma), teeren (oikea yläkulma) ja ketun (vasen alakulma) jäljet. © Taru Suninen

Mistä tyypillinen työviikkosi koostuu?

Maastossa työskentelevän biologin vuosikello on kiireisimmillään keväällä, kun viimeisiä saman vuoden luontoselvityksiä tilataan. Vuosi alkaa lumijälkilaskennoilla, sitten kuvioon tulevat pöllö- ja kanalintuselvitykset, kevätmuutonseuranta, liito-orava ja viitasammakkoselvitykset ja toukokesäkuussa pesimälinnusto- ja lepakkoselvitykset. Kevät ja alkukesä voivat vierähtää kesäkuuhun asti käytännössä kokonaan maastossa. Heinä- ja elokuussa maastohommat hieman hiljenevät, kun lintujen pesimäkausi on jotakuinkin ohi, mutta esimerkiksi päiväpetolintu- ja lepakkoselvitykset jatkuvat elokuulle. Kasvibiologeilla maastotyöt toki jatkuvat pidemmälle ja heinäkuussa alkaa kasvibiologien urakka.  Loppukesästä ja syksystä lomailen ja kirjoittelen raportteja. Syksyllä minua työllistää maastossa esimerkiksi lintujen syysmuuttoseurannat ja nehän jatkuulokakuulle asti riippuen toki muuttosäistä ja tilauksien määrästä.

Winter landscape
Biologin vuosi maastossa alkaa lumijälkilaskennoilla. © Taru Suninen

Mitä pakkaat mukaan maastoon?

Minulta löytyy aina puhelimen Maastokartat -sovellus, GPS ja tulostetut maastokartat. Satunnaisesti yövyn teltassa, joten silloin pakkaan mukaan tietysti teltan ja muut varusteet. Myös kamera kulkee usein mukana matkassa ja kiikarit, tietysti.

Kertoisitko jonkin jännittävän hetken maastosta?

En ole koskaan nähnyt petoeläimiä ilman kuvaushaaskaa, vaikka petoja olenkin päässyt hyvin lähelle. Viime talvena hiihtelin susien ulvonnassa, ja se oli pysäyttävä hetki. Kaikki suurpedot välttävät ihmistä viimeiseen asti, mutta jälkiä näkee useammin. Olen päässyt todentamaan aivan tuoreita sudenjälkiä loskahangessa, josta on mahdollista päätellä susien liikkuneen muutaman sadan metrin etumatkalla minusta. Niin ja viime kesänä kaksi jäljistä päätellen isoa karhua olivat käyneet haistelemassa minun autoa sillä välin kun olin kartoittamassa pesimälinnustoa.

picture of a bear
Kuvaushaaskan satoa. © Taru Suninen
Man in forest light

Tutustu AFRYn luontoselvityksiin

AFRYn ympäristötarkkailu- ja -selvityspalvelut kattavat niin maahan, veteen kuin ilmaan liittyvät tarkkailut. Lue lisää tästä!