AFRY on ilmastoriskien asiantuntija

AFRYn lähestymistapa

AFRY toteuttaa ilmastoriskeihin liittyviä selvitystöitä monialaisen asiantuntijatyöryhmän voimin eri sektoreille. Tunnistamme oleelliset ilmastomuuttujat sekä niiden vaikutukset esimerkiksi yrityksen, kaupungin, alueen tai muun organisaation toimintaan. Tarvittaessa ehdotamme sopeutumistoimenpiteitä jatkotyöstöä varten. Hyödynnämme ilmastoriskien arvioinneissa tarpeen mukaan monipuolisesti luonnontieteilijöitä, insinöörejä sekä sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osaajia.

Mikä on ilmastoriski?

Ilmastoriskit viittaavat riskeihin, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksesta tai siihen liittyvistä sääilmiöistä. Nämä riskit voivat vaikuttaa ihmisiin, ympäristöön, infrastruktuuriin, talouteen ja yhteiskuntaan. Ilmastoriskien hallinta tarkoittaa näiden riskien tunnistamista ja niihin varautumista.

Ilmastoriskit voidaan jaotella kolmeen pääluokkaan:

Fyysiset riskit: Nämä liittyvät suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sääolosuhteisiin, kuten lämpötilan nousuun, äärimmäisiin sääilmiöihin (esim. myrskyt, tulvat, kuivuus) ja merenpinnan nousuun. Fyysiset riskit voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja rakennuksille, infrastruktuurille, viljelysadoille ja ekosysteemeille sekä ihmisille.

Siirtymäriskit(Transitioriskit): Näitä riskejä syntyy, kun yhteiskunta siirtyy kohti vähähiilistä taloutta. Esimerkiksi tiukemmat ympäristösäädökset, hiiliverot ja fossiilisten polttoaineiden kysynnän väheneminen voivat vaikuttaa yrityksiin ja markkinoihin. Siirtymäriskit voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin ja muutoksiin eri toimialoilla. AFRY toimii kumppaninanne mielellään myös transitioriskien parissa.

Vastuukysymyksiin liittyvät riskit: Yritykset tai valtiot voivat joutua vastuuseen aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista tai laiminlyönneistä ilmastotoimissa. Tämä voi tarkoittaa oikeudenkäyntejä tai maineen heikkenemistä.

Merkittävimmät fyysiset ilmastoriskit Suomessa

Suomessa suurimmat riskit liittyvät tyypillisesti tulviin, erityisesti rannikkoseuduilla pitkällä aikavälillä sekä taajamien hulevesitulviin, joten arvioitavan omaisuuden sijainti vaikuttaa merkittävästi altistumiseen. Ylimpien lämpötilojen nousu voi vaikuttaa jäähdytystarpeen lisääntymiseen sekä ihmisten oleskelu- ja työskentelyolosuhteisiin että myös erilaisten teknisten tilojen viilentämiseen esimerkiksi teollisuudessa tai sähköntuotannossa, jossa laitteistojen häviöt voivat kasvaa toimittaessa optimilämpötilojen ulkopuolella. Lisäksi ilmankosteuden lisääntyminen sekä sateiden voimakkuuden lisääntyminen ovat kasvavia riskitekijöitä. Vaikka sateiden ennakoidaan yleisesti lisääntyvän, on myös mahdollista, että tietyillä alueilla kuivuusjaksot pidentyvät.

Jokainen sektori ja sektorin eri toiminnot ovat kuitenkin haavoittuvia erilaisille ilmastomuuttujille ja on tärkeää selvittää kaikki olennaiset ilmastonmuutostekijät toiminnan sijainnissa sillä ilmastoriskeille altistuminen voi olla erittäin paikkariippuvaista johtuen topografiasta, vesistöistä ja muista altistavista tekijöistä.

Tarvittaessa ilmastoriskiarvioon voidaan sisällyttää tulvamallinnusta tai esimerkiksi mallintaa hulevesiverkoston kapasiteettia uusilla ilmastoskenaarioihin perustuvilla mitoitussadannoilla, jotta saadaan tarkkaa tietoa tarkasteltavan kohteen tulville altistumisesta tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa.

Miksi arvioida ilmastoriskit?

Ilmastoriskejä koskeva EU sääntely

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on Euroopan unionin direktiivi, joka asettaa tiukemmat vaatimukset yrityksille kestävyyteen liittyvien tietojen raportoinnista. Kestävyyteen liittyvät raportointivelvollisuudet kattavat myös ilmastoriskit. CSRD tuo ilmastoriskien raportointiin selkeät ja yhdenmukaiset standardit, jotka auttavat yrityksiä hallitsemaan ilmastoon liittyviä riskejä osana liiketoiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa sekä tuottamaan tietoa sidosryhmille.

CSRD aiheuttaa ilmastoriskien raportointivelvoitteen entistä suuremmalle joukolle suomalaisia yrityksiä, myös niille, joita EU:n taksonomian mukainen raportointivelvoite ei koske.

Ilmastoriskien osalta CSRD edellyttää seuraavaa:

• Ilmastoriskien ja -vaikutusten tunnistaminen ja hallinta: Yritysten on tunnistettava ja kuvattava ilmastoriskit, jotka voivat vaikuttaa niiden liiketoimintaan, toimintaan ja taloudelliseen tulokseen. Tämä sisältää sekä fyysiset riskit (esim. äärimmäiset sääilmiöt ja pitkän aikavälin ilmastonmuutokset) että siirtymäriskit (esim. sääntelymuutokset ja markkinatrendien muutokset). Riskejä on edellä mainitun lisäksi tarkasteltava lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
   
• Kaksoisolennaisuuden periaate: CSRD edellyttää, että yritykset arvioivat ja raportoivat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset liiketoimintaansa (taloudellinen vaikutus) että oman toimintansa vaikutukset ilmastoon (ympäristövaikutukset). Tämä laajentaa perinteistä raportointitapaa, joka keskittyi aiemmin usein vain taloudellisiin (transitio) riskeihin.
   
• Yritysten on noudatettava Euroopan kestävän kehityksen raportointistandardeja (ESRS), jotka tarjoavat yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mitä tietoja on raportoitava ja miten ne on esitettävä.
   
• CSRD edellyttää myös, että yritykset raportoivat, miten niiden hallinto (esim. hallitus ja johtoryhmä) on mukana ilmastoriskien arvioinnissa ja hallinnassa sekä miten ilmastokysymykset integroidaan liiketoimintastrategiaan.

Muut ilmastoriskien selvitystä vaativat toimenpiteet

• Kansainväliset rahoittajat (Euroopan investointipankki, Maailmanpankki jne.) vaativat enenevissä määrin selvitystä rahoitettavan projektin fyysisistä ilmastoriskeistä sekä tietoa siitä, miten ilmastoriskejä käsitellään osana yrityksen riskienhallintaa. Rahoitettava projekti voi olla esimerkiksi infrastruktuurihanke tai teollisuuslaitos.
  • Ajoissa toteutettu ja rahoittajan vaatimusten mukainen ilmastoriskiselvitys nopeuttaa rahoitushakemuksen käsittelyä!
     
• Ilmastoriskit arvioidaan usein yrityskauppojen yhteydessä osana due diligence selvitystä, jotta kohteen haavoittuvuus ja mahdolliset tarpeet varautumistoimenpiteille voidaan arvioida.
   
• Ilmastomuutoksen vaikutuksiin liittyvät riskit ja niihin sopeutuminen on yhä tärkeämmässä roolissa myös hankkeissa. jotka käyvät läpi ympäristövaikutusten arviointiprosessin. Rahoittajien vaatimusten mukainen ilmastoriskien tarkastelu osana YVA-prosessia voi myös korvata erillisen ilmastoriskiselvityksen.
   
• Osa fyysisistä rakenteista on erittäin pitkäikäisiä, jolloin fyysiset ilmastoriskit kannattaa ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan jo projektin suunnitteluvaiheessa, jotta varmistutaan suunniteltavan kohteen kestävyydestä myös tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa.

Ilmastoskenaariot ja tarkasteluajankohdat

Ilmastoriskien arvioinnissa käytetään yleensä vähintään kahta eri ilmastoskenaariota joista toinen on tyypillisesti SSP4-8.5, jotta saadaan tietoa myös tilanteesta, jossa päästöjen hillinnässä on epäonnistuttu. Emme voi tietää mikä skenaario lopulta toteutuu, mutta lievimpien vaikutusten SSP1-2.6 skenaarioon tuskin enää päästään. Tyypillisesti käytetäänkin SSP2-4.5 skenaariota, jota pidetään tällä hetkellä todennäköisimpänä skenaariona.

Ilmastoriskiarvioissa hyödynnetään yleisesti kansainvälisen ilmastopaneelin tuottamia ilmastoprojektioita. Mikäli saatavilla on paikallista, usein tarkempaa ja paremmin maakohtaisesti optimoitujen malliparvien tuottamaa ilmastodataa, priorisoidaan sen käyttöä tai tuotetaan tarvittaessa tarkempaa dataa analyysin tueksi. Tällaista dataa voidaan tuottaa karkeasti kahdella eri menetelmällä:

• Dynaamiset skaalausmenetelmät, jotka sisältävät alueellisen mittakaavan tietojen poimimisen laajemmista globaaleista malleista alueellisten ilmastodynaamisten prosessien mallinnuksen perusteella ja
• Tilastolliset skaalausmenetelmät, jotka perustuvat havaittujen (tai analysoitujen) laajamittaisten ilmakehän muuttujien ja mallinnettujen (tai analysoitujen) ilmastoparametrien välisiin suhteisiin.

Tarkasteluajankohdat on hyvä valita tarkasteltavan kohteen taloudellisen eliniän mukaan ja usein myös seuraavan peruskorjauksen tai muun sopivan ajankohdan mukaan, jolloin mahdollisesti tarvittavat sopeutumistoimet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti jo muutoinkin suunniteltujen toimien yhteydessä. Tyypillisesti valitaan ainakin 2 tarkasteluajankohtaa.

Fyysisiin ilmastoriskeihin sopeutuminen ja sopeutumiskeinot

Ilmastoriski muodostuu arvioidun kohteen tai kohteiden haavoittuvuuden ja altistumisen tuloksena. Arvioissa arvioidaan usein myös, kuinka todennäköisesti tunnistettu riski toteutuu ja kuinka suuria vaikutuksia sillä on. Sopeutumistoimien toteuttamisesta päättää aina loppujen lopuksi toimija, jonka määrittelemän riskienottohalukkuuden mukaan toimitaan.

Sopeutumiskeinot ovat tapauskohtaisesti täysin riippuvaisia sektorista, sijainnista sekä monista muista tekijöistä. Sopeutumiskeinojen kustannuksia ja mahdollisten erilaisten sopeutumiskeinojen paremmuusjärjestystä tai mielekkyyttä voidaan arvioida tarvittaessa kustannus – hyöty analyysin avulla.

Ilmastoriskien arviointi – projektin kulku

Ilmastoriskien arvioinnit toteutetaan yleensä kaksivaiheisena. Ensin toteutetaan tyypillisesti yleisemmän tason tarkastelu, ns. "skreenaus", jossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia työkaluja erityisesti silloin kun kyseessä on suurempi määrä tarkasteltavia kohteita. Tässä vaiheessa tunnistetaan mahdolliset kohteet, joiden osalta tarvitaan tarkempi tarkastelu ja riskin osoittautuessa suureksi, edelleen sopeutumistoimien suunnittelua. Toisessa vaiheessa nämä tunnistetut kohteet arvioidaan tarkemmin.

AFRYn kokemus fyysisten ilmastoriskien arvioinnista

AFRYn vahvuus ilmastoriskiselvityksissä on tekninen osaaminen, jolloin käytettävissä on aina kunkin sektorin asiantuntijoita joko Suomesta tai ulkomailta. Referenssimme ilmastoriskiarvioista kattavat seuraavat ilmastoriskiarviotyypit ja sektorit:

• Kansainvälisten rahoituslaitosten vaatimukset täyttävät ilmastoriskiarviot
• Ilmastoriskiarviot osana Due Diligence-projekteja
• Ilmastoriskiarviot osana ympäristövaikutusten arviointia
• CSRD:n, EU-taksonomian sekä TCFD:n vaatimukset täyttävät ilmastoriskiarviot
• Pankit
• Teollisuuslaitokset
• Kunnat
• Infrastruktuuri (eri sektorit)
• Kiinteistöportfoliot
• Energiantuotanto

Projektiesittely: Ilmastoresilienssi investointiprojekteissa

Kirjoittaja: Anssi Karppinen