Man and woman at desk infront of window

Akustikkoa kannattaa kuunnella tarkalla korvalla

Akustikkoa kannattaa kuunnella tarkalla korvalla

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys vuodelta 1932 neuvoi asuinrakentajia seuraavasti: ”Asuin- tai työhuoneita sisältävän rakennuksen seinät ja palkisto on tehtävä kuivasta, terveydelle vaarattomasta ja muuten käyttökelpoisesta aineesta, minkä ohessa on erittäin valvottava, että asuinhuoneisto tyydyttävästi suojataan viereisistä sekä ala- ja yläpuolella sijaitsevista huoneistoista tulevalta löyhkäItä, melulta ja muilta haitoilta”. Kaupungin äänimaailma on muuttunut valtavasti silloisesta kärryjen kolkkeesta ja kavioiden kapseesta. Ääniympäristöstä eli akustiikasta ja sen asiantuntijoista, akustikoista, on tullut tärkeä osatekijä laadukkaassa asuinrakentamisessa.

Asuinrakentamisessa ääntä ja siltä suojautumista ei juurikaan huomioitu ennen 1960-lukua, jolloin alkoi tulla tarkempia ohjeistuksia rakennusten ääneneristämisistä RIL:in toimesta. Vuonna 1985 Suomen rakentamismääräyskokoelmaan tuli määräyksiä ääneneristykselle. Vasta vuonna 2018 voimaantullut ympäristöministeriön asetus asuntojen ääniympäristöstä nosti akustiikan rakentamisen keskiöön.

- Akustikkojen merkitys on viime vuosina onneksi kasvanut. Mielestäni meidät pitäisi ottaa mukaan heti rakentamisen suunnitteluvaiheessa, jotta voitaisiin tunnistaa rakentamisen mahdolliset ongelmapaikat ja -ratkaisut ääniympäristön osalta, muistuttaa poikkeuksellisen vaativuusluokan akustinen suunnittelija (FISE) Eija Halme-Salo Vahanen-Halme Acoustics Oy:stä.

Akustikkojen ammattitaitoa tarvitaan erityisesti haasteellisissa paikoissa kuten radanvarteen rakennettaessa, missä maaperän tärinä ja runkoäänet voivat aiheuttaa toimenpiteitä äänisuunnittelussa. Raideliikenteen lisäksi esimerkiksi raitiotieliikenne, tiemelu ja laivamelu vaativat asuinrakennusten akustiikalta paljon.

- Meillä on Jätkäsaaressa tällä hetkellä suunnitteilla ja rakenteilla kolme kohdetta, joissa matalataajuisen laivamelun vuoksi tulee varmistaa ikkunoiden riittävä ääneneristävyys ja etteivät rakenteiden resonanssitaajuudet satu melun kannalta haitalliselle alueelle. Osassa kohteissa on myös imujätejärjestelmä, missä asuinkerrosten alla sijaitsevat äänekkäät venttiilihuoneet ja jätteiden syöttötilat pitää myös huomioida sopivilla ratkaisuilla.

Korjausrakentamisessa ja rakennusten käyttötarkoitusten muutoksissa akustikkojen tulee olla mukana projektissa alusta alkaen, jotta isommilta yllätyksiltä vältyttäisiin. Haasteita riittää, koska käyttötarkoitusta muutettaessa vanhojen rakenteiden pitää täyttää uuden käyttötarkoituksen vaatimukset. Korjauskohteissa ääniolosuhteita ei saa huonontaa.

- Lähtökohta voi olla usein niin heikko, että tulisi liian kalliiksi muuttaa joku kohde asuinkäyttöön. Ääneneristyksen kannalta haasteet voivat olla sellaiset, ettei hanketta ole järkevää aloittaa tai rakennuksen käyttötarkoitus on syytä miettiä uudestaan.

Halme-Salon mukaan periaatteena on, että käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen tilat vastaisivat uuden rakennuksen ominaisuuksia.

- Joissain suojelukohteissa akustisista ratkaisuista on pakkoa tinkiä, mutta muuten tehdään niin kuin uutta. Äänitekniikan kannalta korjauskohteissa lähtötilanne ennen purkamista kannattaa dokumentoida ja tehdä tarvittavat mittaukset, jotta voidaan osoittaa, ettei tilanne ole ainakaan huonontunut. Jälkikäteen korjaaminen on yleensä aina erittäin kallista.

Asuinkerrosten sisäisissä ääneneristyksissä pitää ottaa huomioon siellä sijaitsevat mahdolliset muut tilat: ravintolat, liiketilat, parkkihallit, talopesulat ja harjoittelutilat.

- Tampereen taiteilijatalo Jallukkaan rakennettiin soittotilat alakertaan, mikä edellytti huone-huoneessa-järjestelmän akustisia ratkaisuja. Tässä työssä ei voi liikaa korostaa hyvän yhteistyön merkitystä muiden kanssa. Niin syntyy paras lopputulos asukkaankin kannalta, Halme-Salo toteaa.

Kirjoittaja

Eija Halme-Salo
Johtava akustiikkasuunnittelija
Vahanen-Halme Acoustics Oy

Vahanen liittyi osaksi AFRYä vuoden 2022 alussa.