Illustrative image about RAMS

Älä antaudu osaoptimoinnin oikopoluille – joudut vain syvemmälle metsään

Kirjoittaja Markku Tuomenoja

Älä antaudu osaoptimoinnin oikopoluille – joudut vain syvemmälle metsään

Nykypäivän kilpaillussa maailmassa teollisilta laitoksilta edellytetään loppuun asti hiottua suorituskykyä ja tarkkaan viilattuja tuotantoprosesseja. Suomalaisissa teollisuuslaitoksissa päädytään valitettavan usein kuitenkin tuotantoprosesseissa optimoimaan yksittäisiä osa-alueita, jolloin kokonaisuuden kannalta vähempiarvoiset asiat määräävät tärkeiden asioiden kulun ja osaoptimoinnin oikopolut vievät vain syvemmälle metsään. Miksi sitä tapahtuu, ja miten teolliset laitokset voisivat kehittää prosessejaan niin, että se palvelisi optimaalisesti kokonaisuutta?

Häntä heiluttaa koiraa

Laitoksen prosesseja tarkasteltaessa on syytä pureutua siihen, onko laitoksessa riittävää tietoa ja osaamista siitä, mikä on kokonaisuuden kannalta hyödyttävintä tekemistä. Kerätäänkö toiminnasta ja prosesseista oikeaa dataa, ja osataanko sitä käyttää tehokkaasti? Mahdollistaako edes organisaatiorakenne kokonaisoptimoinnin? Vaikka tuotannon eri osien optimoinnit eivät olisikaan ristiriidassa keskenään, mitataan niitä kuitenkin usein eri kriteereillä. Usein myös organisaation vastuut ovat lokeroituneet, jolloin tehostamisen lopputulos on, että häntä heiluttaa koiraa. Voi myös olla, että prosessin optimaalinen käyttö perustuu vain pienen henkilöjoukon osaamiseen, mikä nostaa henkilöriskin suureksi.


Ei myöskään ole tavatonta, että teollisten prosessien suunnittelu perustuu pitkälti (tai pelkästään) alalla vallitseviin hyväksi todettuihin ratkaisuihin ja käytäntöihin. Perinteisiin, hyväksi koettuihin ratkaisuihin nojautuminen ei kuitenkaan välttämättä anna parhaita edellytyksiä toiminnan jatkuvalle parantamiselle nykytilanteessa, jossa usein on käytössä tai mahdollista käyttää uutta teknologiaa. Perinteisissä käytännöissä huomioidaan usein puutteellisesti elinkaarikustannukset ja toiminnalle sopiva riskitaso, jotka voivat kokonaisuuden kannalta olla merkittäviä tekijöitä. Näistä asioista kasvaakin helposti läpitunkematon metsä, jossa kiusaus eksyä helposti kuljettaville osaoptimoinnin oikopoluille on suuri. Tällöin teollisesta prosessista ei pidemmän päälle saada parasta suorituskykyä, mikä voi johtaa jopa entistä synkempään metsään.

Prosessin optimaalinen käyttö voi perustua vain pienen henkilöjoukon osaamiseen, mikä nostaa henkilöriskin suureksi.


Tuotantoprosessien parantaminen ja kokonaisuuden optimointi edellyttävätkin panostusta kahteen keskeiseen osa-alueeseen; tekniseen suorituskykyyn (technical performance) ja käyttövarmuuteen (availability performance).

Käyttövarmuusanalyysi pureutuu kriittisiin kohtiin

Käyttövarmuusanalyysi kertoo laitoksen nykytilan ja antaa työkalut kokonaisoptimointiin. Käyttövarmuuden parantamisessa kiinnitetään huomiota muun muassa prosessin ja järjestelmien luotettavuuteen, ylläpidettävyyteen ja huollettavuuteen sekä turvallisuuteen. Käyttövarmuusanalyysi mahdollistaa myös elinkaarikustannusten optimoinnin, kun tunnistetaan prosessin riskit ja niiden pienentämispotentiaalit teknisten ja kunnossapitovaatimusten kautta. Se auttaa myös tunnistamaan kriittiset laitteet ja vikaantumismekanismit ja niiden myötä myös sen, mitä tietoa prosessista pitää kerätä ja millaisia mittareita asettaa.

Teknisen suorituskyvyn parantaminen näkyy heti

Teknisen suorituskyvyn parantaminen lähtee luonnollisesti siitä, että valitaan oikea, tuotantoprosessin kannalta luotettava ja riittävän hyvä teknologia. Teknisen suorituskyvyn kehittäminen vaatii myös näkemystä prosessin toiminnallisista vaatimuksista ja etenkin mahdollisuuksista. Vaikka prosessien ohjausjärjestelmien kehittyminen on ollut viime vuosina nopeaa ja pyrkii enenevässä määrin ohjaamaan prosesseja kokonaisvaltaisesti, ne perustuvat kuitenkin usein vielä paikallisiin säätöihin. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi venttiilin säätö reagoi ympäröivän prosessin muutokseen mutta ei huomioi prosessin asetustilaa kokonaisuutena. Tämä nähdään etenkin kuorman muutostilanteissa mutta myös usein tasaisella kuormalla. Tämä aiheuttaa prosessissa muun muassa ylimääräistä huojuntaa ja epätarkkuutta, mikä puolestaan kuluttaa laitteita nopeammin, heikentää käyttövarmuutta ja huonontaa hyötysuhdetta tai saantoa.
Teknisen suorituskyvyn parannukset ovat yleensä nähtävissä heti. Käyttövarmuuden parantamisen hyödyt ovat osittain nähtävissä heti, mutta usein niiden hyödyt tulevat esille vasta ajan kuluessa.

Kokonaisvaltainen prosessin kehittäminen antaa puitteet tehdä asiat oikein alusta loppuun

Optimaaliset tuotantoprosessit ja toiminnan elinkaaren huomioiva riskitason valinta ja hallinta – toisin sanoen käyttövarmuus ja tuotannon ennustettavuus – antavat kunnossapidolle, tuotannolle, raaka-aineiden hankinnalle ja myynnille puitteet tehdä asioita oikein ja oikea-aikaisesti sekä varmistaa myös laatu ja asiakastyytyväisyys. Niin luodaan perusta kannattavalle liiketoiminnalle, ja se näkyy tuloslaskelmassa viivan alla. Onko teillä varaa jättäytyä pois tuotantoprosessien kokonaisvaltaisen kehittämisen kelkasta?

 

Kirjoitus on julkaistu alun perin Tekniikka & Taloudessa kaupallisena blogina.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:

Markku Tuomenoja - Head of Asset Management, Life Cycle Services, Energy

Markku Tuomenoja

Osastopäällikkö. omaisuudenhallinta, energia

Ota yhteyttä: Markku Tuomenoja

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.