Biopohjaiset tuotteet avaavat metsäsektorin ilmastohyötyjen täyden potentiaalin
Biopohjaiset tuotteet avaavat metsäsektorin ilmastohyötyjen täyden potentiaalin
Nykyinen ilmastopolitiikka ja hiilimarkkinat tunnistavat metsien hiilensidonnan roolin ilmakehän hiilidioksidin vähentämisessä. Sen sijaan ne eivät ota huomioon ilmastohyötyjä, jotka voidaan saavuttaa fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden korvaamisella biopohjaisilla tuotteilla. Tämä johtaa metsäsektorin roolin aliarviointiin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Kasvaessaan metsät sitovat suuria määriä hiilidioksidia puihin ja maaperään. Kun metsiä hoidetaan kestävästi, puuta voidaan korjata hyödynnettäväksi puupohjaisissa tuotteissa, jolloin hiili pysyy sitoutuneena tuotteisiin. Näillä tuotteilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita, niitä voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää, ja lopuksi tuotteen elinkaaren päässä ne voidaan polttaa. Poltettaessa ne korvaavat fossiilisia polttoaineita.
Puolet metsäsektorin ilmastohyödyistä tulee puupohjaisista tuotteista
Euroopan paperiteollisuusliitto CEPIn hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan metsäsektorin myönteinen ilmastovaikutus vastaa vuosittain 800:aa miljoonaa ekvivalenttitonnia hiilidioksidia, mikä on noin 20 % Euroopan Unionin fossiilisista raaka-aineista johtuvista päästöistä. Puolet tästä myönteisestä vaikutuksesta tulee metsien sitomasta hiilestä, toinen puoli fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden korvaamisesta puupohjaisilla materiaaleilla. Metsien hiilensidonnan hyödyt tunnistetaan hyvin, mutta biopohjaisten materaalien myönteinen vaikutus jää ilmastopolitiikassa pitkälti huomioimatta.
Puupohjaiset tuotteet edistävät kiertotaloutta
Puupohjaisilla tuotteilla on pieni hiilijalanjälki, ja niiden avulla voidaan korvata fossiili-intensiivisiä materiaaleja (esim. betonia ja muovia), tuotteita ja energiaa. Sen lisäksi, että ilmastopolitiikka ei tunnista puupohjaisten tuotteiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, ne eivät myöskään ota huomioon tällaisia sektorirajat ylittäviä vaikutuksia.
Metsäsektori tulee nähdä osana kiertotalouteen perustuvaa biotaloutta, joka samaan aikaan lisää metsien hiilensidontaa ja hyödyntää puupohjaisten tuotteiden ja bioenergian tuomat ilmastohyödyt. Kiertotalouteen perustuva biotalous käsittää uusiutuvien biomateriaalien ja jätevirtojen hyödyntämisen uusiksi, arvoa lisääviksi tuotteiksi, jotka voidaan kierrättää ja pitää talouden kierrossa useita kertoja mahdollisimman pienellä jätemäärällä. Kiertotalous perustuu kestävään metsänhoitoon, joka tuo myös merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä sekä edistää luonnon monimuotoisuutta. Metsien yksipuolinen suojelu hiilen sitomiseksi katkaisisi kiertotalouden ja puupohjaisten tuotteiden tarjoamat hyödyt ja johtaisi kasvavaan fossiili-intensiivisistä raaka-aineista johtuvien päästöjen kasvuun.
Puutteellinen markkinanäkökulma johtaa alioptimointiin
Ilmastopolitiikan kapea näkökulma on heijastunut myös hiilimarkkinoihin. Nykyiset markkina-alustat ottavat huomioon metsien hiilensidonnan, mutta nekään eivät tunnista puupohjaisten tuotteiden hyötyjä fossiilisperäisten tuotteiden korvaajina. Siinä missä metsien sitomalla hiilellä on markkina-arvo, puupohjaisten tuotteiden ja bioenergian mahdollistamilla päästövähennyksillä sitä ei ole. Tämä voi johtaa laajaan alioptimointiin pitkäaikaisessa ilmastotyössä. Kun puunkorjuuta vähennetään hiilivarastojen kerryttämiseksi metsissä, pitkällä aikavälillä metsät vanhenevat. Tällöin metsien nettokasvu hidastuu, metsätuhot lisääntyvät, kestävät hakkuumahdollisuudet romahtavat ja tuotevirta fossiili-intensiivisten materiaalien korvaamiseksi tyrehtyy. Euroopassa tämä alioptimointi voisi teoriassa erittäin pitkällä aikavälillä johtaa metsäsektorin 800 miljoonan hiilidioksiditonnin tuoman hyödyn nollautumiseen.
Miten siis ratkaista tämä haaste? Ilmastopolitiikan ja hiilimarkkinoiden tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon puupohjaisten tuotteiden ja kiertotalouteen perustuvan biotalouden hyödyt fossiilisperäisten materiaalien korvaajina. Metsät pitäisi nähdä hiilensidonnan ohella myös kestävänä biopohjaisten, uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien lähteenä. Kun metsiä hoidetaan kestävästi ja metsiä istutetaan maille, joilla ei ole metsätaloudelle kilpailevaa käyttöä, nämä myönteiset vaikutukset vain lisääntyvät ajan kuluessa.
Ratkaisut ovat kehitettävissä
Tarvitsemme uusia markkinapohjaisia ratkaisuja fossiilisperäisten tuotteiden korvaamiseksi. Jotta korvaamisesta saatavat hyödyt voidaan tunnistaa, niitä pitää pystyä mittaamaan. Se edellyttää järjestelmiä, joilla hiilensidontaa ja -korvaamista voidaan jäljittää tuotantoketjusta loppukäyttöön. Tämä edellyttää arvoketjun osapuolten yhteistyötä, jossa osapuolet jakavat dataa tuotevirroista. Tällaiset järjestelmät voivat perustua esimerkiksi lohkoketjuteknologiaan (blockchain) tai muihin vastaaviin teknologioihin, joiden pohjalta kehitetään avoin alusta hiilivirtojen kirjaamiseksi ketjun eri vaiheissa korjuusta käsittelyyn ja lopputuotteen käyttöön.
Metsäsektorin hyödyntämiseen ilmastonmuutoksen hillinnässä liittyy haasteita, jotka ovat kuin antiikin tarinoista tuttu, monimutkaista ongelmaa symboloiva Gordionin solmu. Tuo solmu pitää avata, jotta metsäsektorin tarjoamat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.