Kaukojäähdytys

Hukkalämmöstä jäähdytystä - mitä on kaukokylmä?

Kirjoittaja Markku Tuomenoja

Julkiset tilat viilennetään yhä useammin kaukojäähdytyksen eli kaukokylmän avulla. Kesän ylijäämälämmöstä suuri osa voidaan kierrättää jäähdytyslaitoksessa kaukokylmäksi. Suurissa kaupungeissa kaukojäähdytys yleistyy vauhdilla.

Kaukojäähdytyksessä kiinteistön tiloihin tuodaan maanalaisten putkien kautta jäähdytettyä vettä. Jäähdyttämisessä käytetään apuna joko järven tai merenpohjan syvänteiden kylmää vettä tai jäähdytyslaitteita. Kiertäessään huoneistossa jäähdytetty vesi sitoo itseensä hukkalämpöä, ja tämän jälkeen lämmennyt vesi palaa jäähdytyslaitokseen, jossa se jäähdytetään taas ja johdetaan uudelleen läpi viilennettävän kiinteistön. Talteen otettu lämpö puolestaan siirretään kaukolämpöverkkoon ja sieltä edelleen rakennusten sekä käyttöveden lämmittämiseen.

Paikallisesti kaukojäähdytystä voidaan tuottaa jäähdytyskonein voimalaitosten ylijäämälämmöstä, joka kesällä ajettaisiin mereen. Näin suuri osa lämmöstä voidaan kierrättää ja uutta energiaa tarvitaan vain vähän.

Suomi kirii kaukokylmän lisäämisessä

Tilastojen mukaan kaukokylmän myynti on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja kaukojäähdytys on saatavilla jo useilla paikkakunnilla, muun muassa Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Porissa. Tavallisimmin kaukojäähdytys on käytössä suurissa julkisissa tiloissa, kuten kauppakeskuksissa, toimistoissa ja sairaaloissa, mutta yhä enenevässä määrin myös uusilla asuinalueilla, joissa on riittävä kiinteistömassa.

Esimerkiksi Helsinki lisää kaukokylmän tuotantoa nopeimmin Euroopassa. Suomella on silti kirittävää: Olemme keskistä Eurooppaa selvästi jäljessä ja länsinaapurissakin kaukojäähdytys on käytössä jo kymmenillä paikkakunnilla. Etuna Suomessa on ilman muuta se, että kaukojäähdytyksen tekniikka on pitkälti samaa kuin kaukolämmössä, joka on meille tuttu teknologia, mikä nopeuttanee meillä kaukokylmän käyttöönottoa.

Suomessa kaukojäähdytyksen yleistymistä on tähän asti jarruttanut juuri kaukojäähdytysverkoston sijainti. Jotta kiinteistö voidaan kytkeä kaukojäähdytyksen piiriin, tulee sen sijaita verkoston alueella. Toinen jarruttava seikka on investointi itse kiinteistöön. Vanhoissa asuintaloissa kaukokylmä vaatii lisäinvestointia ja se voidaan usein tehdä vain mittavan LVIS-saneerauksen yhteydessä.

Kylmäaineita ei tarvita ja melu vähenee

Kaukojäähdytys on paitsi kustannustehokas, myös ympäristöä säästävä tapa kiinteistön viilentämiseen verrattuna kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin. Jo pelkästään se, että hukkalämmöllä voidaan tuottaa jäähdytystä on selkeä etu. Lisäksi viilentämiseen tarvitaan vähemmän kiinteistökohtaisia kylmäaineita, jotka EU:n toimesta tullaan kieltämään tulevina vuosina.

Viihtyvyyttä lisäävä kaukokylmä hellii siitä nauttivien kaikkia aisteja, sillä kaukojäähdytyksen myötä tarvitaan vähemmän julkisivua ja kaupunkikuvaa turmelevia yksittäisiä talo- tai asuntokohtaisia jäähdyttimiä. Myös meluhaitat vähenevät.

Fakta: Koti viileäksi - vertailussa ilmalämpöpumppu ja kaukokylmä

Ilmalämpöpumppu

+ Voidaan asentaa myös vanhoihin kiinteistöihin.
+ Edullisempi investointi kuin kaukojäähdytyksessä.
- Energiankulutus ja sähkölasku kasvavat.
- Vaatii suodattimien säännöllistä puhdistamista.
- Aiheuttaa melua.
- Turmelee kiinteistön julkisivua.

Kaukokylmä

+ Ympäristöystävällisyys: kiinteistön ylimääräinen lämpö siirretään jäähdytyslaitoksen kautta kaukolämpöverkkoon ja sieltä edelleen rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen, uutta energiaa tarvitaan vähän
+ Säästö energiankulutuksessa: ei energiaa kuluttavia tuulettimia ja muita jäähdytyslaitteita.
+ Esteettisyys: ei julkisivua turmelevia talo- tai huoneistokohtaisia jäähdytyskoneita
- Saatavissa toistaiseksi vain kaukokylmäverkoston kattamilla alueilla.
- Investointina kallis vanhoihin asuintaloihin.
- Vaatii jäähdytyspaneelien tai -patterien säännöllistä puhdistamista ja huoltamista.