Hulevesitulvakartta ei riitä hulevesitulvariskin arvioinnissa
Hulevesitulvakartta ei riitä hulevesitulvariskin arvioinnissa
Kaupungistumisen ja ilmasto-olojen äärevöitymisen myötä on herätty siihen, että taajama-alueilla esiintyy tulevaisuudessa yhä enemmän hulevesien aiheuttamia tulvia. Suunnittelun yhteydessä onkin yhä useammin ryhdytty laatimaan hulevesitulvakarttoja. Mutta mitä hulevesitulvakartat oikeastaan kertovat taajama-alueille kohdistuvasta hulevesitulvariskistä?
Hulevesitulvakartoissa on usein kuvattu maanpinnalle muodostuva tulva tietyllä sateen toistuvuudella. Toistuvuus kuvaa tietyn suuruisen sateen todennäköisyyttä tapahtua minä tahansa vuonna. Esimerkiksi kerran 50 vuodessa toistuvan sateen todennäköisyys on 2 % minä tahansa vuonna. Hulevesitulvakartta saadaan mallintamalla hulevesiverkosto, hulevesien hallintarakenteet, ojat ja rummut sekä maanpinta edistyneellä hydraulisella mallinnusohjelmistolla.
Mallissa rankkasade syötetään hulevesiverkoston osille määritetyille valuma-alueille. Kun imeytyminen, haihdunta, painannesäilyntä, pintojen kastuminen ja muut häviöt on huomioitu, jää sadannasta jäljelle pintavalunta, joka siirtyy hulevesijärjestelmään. Hulevesiverkoston täytyttyä maksimiinsa vesi nousee ritiläkaivojen tai avonaisten rakenteiden kautta maanpinnalle ja virtaa maanpinnalla matalimpaan kohtaan. Tulva voi myös syntyä, mikäli vesi ei pääse virtaamaan riittävän nopeasti ritiläkansien läpi. Tulvaveden päävirtausreitit maan pinnalla muodostavat niin kutsutut tulvareitit. Tulvakartalla esitetään valitun rankkasateen tuottama maanpinnan päälle nousevan veden maksimitilanne.
Veden lammikoituminen maanpinnalle ei ole kaikkialla kuitenkaan yhtä vaarallista. Veden lammikoituminen esimerkiksi suunnitellulle tulvaniitylle tai viheralueen painanteisiin ei tuota ihmiselle tai ympäristölle vahinkoa. Sitä vastoin tulvaveden kertyminen esimerkiksi pääliikenneväylän alikulun kohdalle tai tulvaveden pääseminen maanalaisiin rakenteisiin, kuten metroon, voi aiheuttaa huomattavasti suurempaa vahinkoa sekä ihmiselle että rakennetulle ympäristölle.
Tärkeät kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina harvinaisellakin tulvalla, jotta voidaan varmistaa pelastusajoneuvojen liikkuminen. Tulvaveden nousu rakennusten sisäänkäynnin tasolle voi aiheuttaa niin ikään mittavia materiaalivahinkoja. Tulvavesi voi aiheuttaa myös peruuttamatonta haittaa ympäristölle.
Kun puhutaan hulevesitulvariskistä, olisi tulvan todennäköisyyden lisäksi huomioitava myös tulvasta aiheutuvien vahinkojen seuraukset. Tulvakartta itsessään ei vielä kerro paljoa alueen toiminnoille aiheutuvasta vahingosta. Tällä hetkellä hulevesitulvakarttojen osalta vahinkojen seurauksia on harvoin arvioitu.
Siellä, missä tulvan todennäköisyys ja tulvasta aiheutuvien vahinkojen seuraukset ovat suuria, on myös suurin tulvariski. Tulvasta aiheutuvia vahinkoja voidaan arvioida esimerkiksi paikkatiedon avulla jakamalla alueita vahinkojen suuruuden perusteella vähäisiin, haitallisiin ja vakaviin seurauksiin. Vähäiset seuraukset olisivat alueilla, joilla ei ole kriittisiä toimintoja, evakuointireittejä tai arvokasta infraa. Vakavat seuraukset olisivat alueilla, joilla on yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja, kuten sairaaloita, vedenhankintaa, energiantuotantoa ja niin edelleen. Myös toiminnot, joissa on paljon haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä (päiväkodit, koulut, seniorien asumiskeskukset) kuuluvat seurauksiltaan vakaviin alueisiin.
Paikkatiedon avulla voidaan asettaa tulvakartan tulokset ja tulvan aiheuttamat potentiaaliset seuraukset päällekkäin. Riskin suuruutta voidaan arvioida esimerkiksi alla olevan tulvariskimatriisin avulla. Tuloksena saadaan tulvakartan rinnalle tulvariskikartta, josta nähdään yhdellä silmäyksellä sietämättömän ja merkittävän riskin alueet. Tulvariskikartan pohjalta on helpompaa lähteä miettimään kohdennettuja toimenpiteitä tulvariskin madaltamiseksi.
Hulevesitulvariskiä voidaan madaltaa eri keinoin. Yksi tärkeimmistä keinoista on huolehtia kriittisten toimintojen rakentamisesta riittävän korkealle ja etäälle tulvareiteistä ja -alueista. Toinen keino on varmistaa huolellisella suunnittelulla tavanomaisten hulevesivirtaamien hallinta katutason alapuolella. Lisäksi suunnittelussa tulee ottaa huomioon harvinaisempien rankkasateiden tuottamien tulvavesien hallinta riittävillä viivytystilavuuksilla ja tulvareiteillä. Rakentamista ei kannata myöskään kohdistaa luontaisesti alaville alueille.
Haluatko tunnistaa tulvariskit omassa kunnassasi? Me AFRYllä autamme mielellämme. Määritämme alueenne tulvariskin ja laadimme priorisoidut toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi.
Kirjoittaja
Johanna Pajari
Hulevesiasiantuntija
AFRY
