Gas transport

Kaasumarkkinaintegraatio vaatii perusteltuja ratkaisuja

Kirjoittaja Leena Sivill

Markkinaintegraatio kannattaa, jos sen hyödyt ylittävät kustannukset

Euroopan kaasumarkkinat ovat murroksessa, kun Euroopassa pyritään vähentämään riippuvuutta Venäjän kaasusta samalla, kun ilmastotavoitteet edellyttävät siirtymistä hiilineutraaliin energiaan. Kumpaakin tavoitetta pyritään edistämään EU:n kaasumarkkinaintegraatiolla, jolla tarkoitetaan sekä kaasuinfrastruktuurin yhteenliittämistä että kaasumarkkinoiden sääntelyn yhteensopivuuden edistämistä koko EU:n alueella. Mitä lisäarvoa markkinaintegraatio voi tuoda nykytilaan verrattuna, ja ylittääkö lisäarvo siihen liittyvät kustannukset?

Kaasumarkkinaintegraatiolla tavoitellaan tehokkuutta, kilpailukykyisiä hintoja, parempaa palvelutasoa sekä toimitusvarmuutta ja kestävyyden edistämistä[1]. Tehokkuutta edistävät mm. kustannustehokkaasti ylläpidetyt ja sujuvat markkinaprosessit sekä kaasuverkkojen tehokas käyttö. Kilpailukykyiset hinnat edellyttävät yleensä useita vaihtoehtoisia kaasunhankintalähteitä ja kaasuntoimittajia. Parempi palvelu saavutetaan jatkuvalla ja tarkoituksenmukaisella palvelujen kehittämisellä. Toimitusvarmuudella tarkoitetaan etukäteistä varautumista toimitusriskeihin markkinaehtoisin ja kustannustehokkain menettelyin sekä huoltovarmuuden ylläpitämistä riittävällä tasolla. Jotta nämä tavoitellut hyödyt konkretisoituisivat, täytyy markkinaintegraatio valmistella huolellisesti.

Käytännössä kaasumarkkinaintegraatio on laaja käsite. EU-tasolla riittää, että jäsenvaltiot täyttävät EU:n ja kansallisen sääntelyn asettamat vähimmäisvaatimukset. Toisessa ääripäässä markkinaintegraatiolla voidaan tavoitella täydellistä jäsenvaltioiden välistä sääntelyn harmonisointia ja yhteisiä markkinaprosesseja sisältäen keskitettyjä palveluja sekä tukkumarkkinoille että kaasunsiirrolle. Jäsenvaltiot voivat muodostaa jopa yhteisen tasealueen, jossa alueen kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa ja toimitusvarmuutta hallinnoidaan keskitetysti. Mitä korkeampia integraation tavoitteet ovat, sitä laajempaa yhteistyötä tarvitaan poliittisesti sekä viranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden kesken.

Markkinaintegraation hyödyt jakautuvat epätasaisesti

Jotta yhteiseen tasealueeseen perustuva täydellinen EU-jäsenvaltioiden välinen markkinaintegraatio olisi mahdollista, osallistuvien jäsenvaltioiden tulisi hyväksyä, että yhteiskunnallinen kokonaishyöty voi jakautua epätasaisesti ja kohdistua eri tavoin eri markkinaosapuoliin. Tämä johtuu siitä, että lähtökohta on jokaisessa maassa yksilöllinen. Kansallisen markkinan säilyttämiseen voi olla suuri taloudellinen intressi etenkin niissä maissa, joilla on suora pääsy vaihtoehtoisiin hankintalähteisiin ja jotka toimivat kaasun kauttakulkureitteinä muihin jäsenvaltioihin[2]. Näillä mailla on enemmän neuvotteluvoimaa kaasunhankintasopimuksista kuin niillä mailla, jotka ovat toisista maista riippuvaisia. Esimerkkejä maista, joihin kaasu tulee kokonaan jonkun muun valtion kautta ja jotka ovat toisista riippuvaisia, ovat mm. Ruotsi ja Luxemburg. Tällaisilla mailla on puolestaan selvä kannustin neuvotella mahdollisimman täydellisestä maidenvälisestä markkinaintegraatiosta.

Neuvotteluteitse on mahdollista etsiä ratkaisuja kompensaatiomekanismeista, joilla hyötyjä voidaan tasata esimerkiksi siirtoverkonhaltijoiden kesken. Näillä mekanismeilla on kuitenkin rajansa, sillä hyödyn jakautuminen ei yleensä pysy vakiona markkinatilanteiden ja/tai infrastruktuurin muuttuessa. Lisäksi vaikutuksia voi olla haastavaa muuttaa taloudellisiksi arvoiksi. Tällaisia ovat mm. vaikutukset neuvotteluvoimaan pitkäaikaisista kaasunhankintasopimuksista ja markkinaosapuolten kokemukset yhteisistä palveluista.

Markkinaintegraatio etenee yleensä vaiheittain

Markkinaintegraatio edellyttää valintoja ja kompromisseja. Vaikka markkina-alueita yhdistetään, siirtoverkkojen fyysiset rajoitteet ja muut markkinafundamentit kuten todellisten vaihtoehtoisten hankintalähteiden ja -reittien rajallinen määrä voivat aiheuttaa sen, että integraation hyödyt jäävät tavoiteltua pienemmiksi.

Tavoitteet tehokkuudesta ja korkeammasta palvelutasosta asettavat omat vaatimuksensa. Kun kaksi tai useampia jäsenvaltioita perustaa yhteisen tasealueen, taustalla ovat jokaisessa maassa olemassa olevat kansalliset lainsäädäntönsä, markkinasääntönsä ja tietojärjestelmänsä. Kaikista muutoksista pitäisi päästä sopimukseen, vaikka muutosten vaikutukset voivat joissakin maissa olla suuremmat kuin toisissa.

Markkinasääntöjen ja tiedonvaihtoa koskevien muutosten lisäksi on sovittava siitä, mikä organisaatio vastaa yhteisen markkina-alueen ylläpidosta ja kehittämisestä. Tämä voi olla esimerkiksi yksi osallistuvien jäsenvaltioiden siirtoverkonhaltijoista tai siirtoverkonhaltijoiden yhdessä omistama yhtiö. Molemmissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistuttava siitä, että järjestelmää ylläpitävä organisaatio toimii kustannustehokkaasti, syrjimättömästi ja läpinäkyvästi, jotta markkinaintegraatiolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Markkinaintegraatio eteneekin yleensä vaiheittain joko siitä syystä, että osapuolten välillä ei synny yhtenevää näkemystä korkeammasta tavoitetasosta, tai on erityinen tarve hallita etenemiseen liittyviä epävarmuuksia.

Käytännössä täydellistä tasa-arvoa jäsenvaltioiden kesken muutosten laajuudessa ja kustannus-hyötyvaikutuksissa ei voida saavuttaa. Tavoitteisiin pääsemiseen tarvitaan poliittisen tahdon lisäksi hallittu, oikein resursoitu ja johdonmukainen toteutus, jossa tehdyt ratkaisut ovat perusteltuja ja yhdessä sovittuja. Markkinaintegraatio on tämänkin jälkeen jatkuvaa kehittämistä ja sopeutumista uusiin haasteisiin, jossa kehitysvaiheet toimivat tärkeänä harjoituksena yhteistyön tiivistämiselle.

[1] Maakaasudirektiivi (2009/73/EY)

[2] Jirušek M, Vlček T, 2017. Challenges and opportunities of natural gas market integration in the Danube Region. Masaryk University, Brno.

Ota yhteyttä

Leena Sivill - Principal, Energy Management Consulting

Leena Sivill

Principal, energian liikkeenjohdon konsultointi

Ota yhteyttä: Leena Sivill

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.