Group of light bulbs with one lit up

Kaikki hyöty irti energiatodistuksien laadinnasta

Kaikki hyöty irti energiatodistuksien laadinnasta

Energiatodistusten laadintaan palaa Suomessa kymmeniä miljoonia euroja. Kiinteistöjen tarkastuskäynteihin kuluu paitsi aikaa myös litratolkulla kallisarvoista polttoainetta. Energiatodistus on lain vaatima, mutta itse energiatehokkuudesta se ei kerro paljoakaan eikä säästä yhtään energiaa.

Nyt olisi juuri oikea aika ottaa etukeno, huolehtia energiatodistuksesta ja samalla kerralla tehdä lisäselvityksiä, jotta löydettäisiin kiinteistöjen energiatekninen potentiaali. Teknisten järjestelmien tarkastus onnistuu vähillä kustannuksilla tavoitteena saada ne toimimaan niin kuin niiden pitäisi.

Energiatodistus on laskennallinen. Rakennuksen energialuokitus pohjautuu laskettuun energiatehokkuuden vertailulukuun eli E-lukuun. E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu, rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva vuotuinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. Laskennalliseen malliin perustuva Laki energiatodistuksesta tuli voimaan 2013, ja vanhan lain mukaan tehtyjä, kohta kymmenen vuoden ikäisiä energiatodistuksia vanhenee kohta tuhansittain.

Tiesitkö muuten, että yhtiön jokainen rakennus vaatii oman todistuksensa? Todistuksen laatii aina sen tekemiseen pätevöitynyt henkilö, ja se vaatii kohdekäynnin. Tekijöistä tulee varmasti olemaan pula. Vaarana on myös, että todistusten hintataso nousee huomattavasti kysynnän ja tarjonnan periaatteista johtuen.

Kiinteistöjen huollon taso vaihtelee, eikä erityisosaamista vaativa ymmärrys säätölaitteista ole välttämättä vaaditulla tasolla. Tavoitteena pitäisi olla tekijä, joka ymmärtää kiinteistön kulutusseurantaa ja teknisten järjestelmien toimintaa kokonaisuutena –myös kriittisesti. Energiatodistus ei ota nimittäin kantaa järjestelmien kuntoon.

Omistajille ja sijoittajille koko kiinteistömassan systemaattinen läpi käyminen energiatehokkuuden näkökulmasta tarjoaa oivallista dataa tiedolla johtamiseen. Kun asiantuntija käy paikalla, voidaan pohtia mille tiedolle olisi tarvetta. Valmius sähköautojen lataamiseen, järjestelmien kunnon tarkistus ja kiinteistöhuollon auditointi ovat hyviä esimerkkejä systemaattisesta yhdenmukaistamisesta. Jos investointeja lähdetään tekemään nykyisen tiedon perusteella, voi niistä pahimmassa tapauksessa tulla ylimitoitettuja. Oleellista on ensin vähentää tarpeeton energiankulutus yksinkertaisilla säätötoimenpiteillä ja sen jälkeen miettiä mahdollisesti tarvittavia isompia investointeja.

Miten päästään kiinteistöjen hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä tai EU-taksonomian vaatimuksista energiatehokkuudessa? Eräällä asiakkaallamme oli 500 energiatodistusta, ja saimme haarukoitua kiinteistökohtaisia ratkaisuja niiden energiatehokkuuteen ja tunnistimme energiatehokkuuspotentiaalia: joihinkin kohteisiin soveltuisi parhaiten maalämpö ja toisissa poistoilman talteenottoon kannattaisi kiinnittää huomiota.

Monitori-sovelluksen jatkuva tiedonkeruu ja valvonta varmistavat kiinteistölle kokonaisuutena optimaaliset olosuhteet ja lisäävät asukkaiden hyvinvointia. Pelkästään energiankulutusta seuraamalla päästörajoitustavoitteet eivät täyty, vaan pitää olla selkeä suunnitelma, kuinka tavoitteet saavutetaan.

Monitori auttaa pääsemään ”päästövähennyspolulle” hiilineutraalilla tiekartalla. Palveluidemme avulla autamme asiakkaitamme etenemään näissä askeleissa myös eteenpäin. Emme voi tehdä asiakkaan puolesta päätöksiä, mutta voimme tarjota oikeaa tietoa päätösten tueksi ja havaintoja järjestelmien ei-toivotuista poikkeamista.

Kirjoittaja

Matti Hellgrén - Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija, Vahanen Monitoring Services Oy, Espoo

Matti Hellgrén

Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija, Vahanen Monitoring Services Oy, Espoo

Ota yhteyttä: Matti Hellgrén

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.

Kiinnostuitko? Katso myös