Kehittyneet biopolttoaineet tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Uusiutuvan energian direktiivi (RED II) asettaa tarkoin määrättyjä tavoitteita ja rajoitteita nestemäisten biopolttoaineiden käytölle vuosiksi 2021 - 2030. Nämä on asetettava osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä. RED II määrittää ensimmäistä kertaa sitovan tavoitteen kehittyneiden biopolttoaineiden käytölle EU-tasolla. Kehittyneillä biopolttoaineilla tarkoitetaan kestävistä raaka-aineista, muun muassa lignoselluloosasta, levistä tai kiinteästä yhdyskuntajätteestä valmistettuja polttoaineita. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (EU Green Deal) tuonee muutoksia myös RED II -direktiiviin, mutta tavoitteiden ei odoteta sen myötä ainakaan laskevan.

AFRY neuvoo Suomen hallitusta biopolttoaineiden edistämisessä

AFRY on ollut biopolttoaineiden kehitystyön eturintamassa jo yli vuosikymmenen. Suunnittelijoillamme on ainutlaatuista kokemusta kehittyneiden biopolttoaineiden investointiprojekteista, ja liikkeenjohdon konsulttimme ovat neuvoneet muun muassa Suomen hallitusta toteuttamiskelpoisista ja kustannustehokkaista tavoista toteuttaa RED II -direktiivin vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa ottamassa käyttöön kehittyneiden biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen. Tieliikenteen biopolttoaineiden lisäksi AFRY on syksyllä 2020 neuvonut valtioneuvoston kansliaa myös uusiutuvien lentopolttoaineiden jakeluvelvoitteen toteutuspoluista.

Nestemäisillä biopolttoaineilla päästään merkittäviin päästövähennyksiin

RED II -direktiivin vaatimukset tarkoittavat, että nestemäisten biopolttoaineiden kysyntä nousee EU:ssa lähes 40 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Tästä kysynnästä kehittyneiden biopolttoaineiden osuus on lähes 10 miljoonaa tonnia. Euroopan biopolttoaineiden kysyntää ei kuitenkaan edistä pelkästään RED II -direktiivi. Liikenteen päästövähennykset määritellään myös taakanjakoasetuksessa (Effort Sharing Regulation, ESR), joka tähtää kasvihuonekaasupäästöjen 30 %:n kokonaisvähennykseen kaikilla päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla kuten liikenteessä, rakentamisessa, maanviljelyksessä sekä jätesektorilla. Nestemäiset biopolttoaineet ovatkin harvoja merkittäviä keinoja alentaa päästöjä päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla. Tämän takia monet EU:n jäsenmaat ovatkin harkinneet asettavansa merkittävästi RED II -direktiivin vaatimuksia korkeammat biopolttoainevelvoitteet, jotta ne täyttäisivät samalla myös taakanjakosektorin tavoitteet. Suomessa biopolttoaineiden jakeluvelvoite on tieliikenteen biopolttoaineissa 30 %, mutta esimerkiksi Ruotsissa on keskusteltu jopa yli 60 %:n velvoitetasoista.

AFRY on kehittänyt markkinanäkymien perusteella uusiutuvien polttoaineiden kysyntämalleja useille EU-maille. Näistä kahdeksan merkittävän maan - Saksan, Ranskan, Italian, Britannian, Espanjan, Puolan, Ruotsin ja Suomen - nestemäisten polttoaineiden kysynnän arvioidaan olevan yhteensä 50 miljoonaa tonnia vuonna 2030, mikä on huomattavasti enemmän kuin RED II -direktiiviin vaatima uusiutuvan energian määrä liikenteessä.

Eurooppalaiset jalostamot ennakoivat merkittäviä investointeja

Euroopan öljynjalostusteollisuutta edustava järjestö FuelsEurope julkisti kesäkuussa 2020 näkemyksensä vähähiilisistä nestemäisistä polttoaineista. Järjestön julkaisu perustuu kolmevuotiseen projektiin, jossa selvitettiin 40:n EU:ssa toimivan jalostamon näkemyksiä. FuelsEuropen jäsenyhtiöt kattavat lähes 100 % EU:n öljynjalostuksen kapasiteetista ja yli 75 % liikennepolttoaineiden vähittäismyynnistä.

FuelsEuropen näkemykset vastaavat pitkälti AFRYn ennusteita tulevaisuuden kysynnästä. Järjestö ennustaa, että vetykäsitellyn uusiutuvan dieselin (HVO) tuotanto kaksinkertaistuu EU:ssa 5:stä 10 miljoonaan tonniin vuodesta 2020 vuoteen 2030. Lignoselluloosaan perustuvan polttoainetuotannon arvioidaan nousevan neljään miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttäisi 25 miljardin investointeja. Jos sähköautojen käyttö ylittää nykyisen kehityspolun, biopolttoainetavoitteet olisivat paremmin saavutettavissa. Sähköautot ovat pääsääntöisesti henkilöautoja, kun taas kehittyneitä biopolttoaineita käytetään eniten raskaassa liikenteessä.

Houkuttelevaa tuottoa tarjolla

Nykyiset, tähän mennessä ilmoitetut investointiprojektit eivät globaalistikaan riitä kattamaan kehittyneen etanolin ja drop-in -polttoaineiden kasvavaa kysyntää. Kehittyneen etanolin tuotannon lisäämiseksi maailmalla on ollut muutamia lippulaivaprojekteja, mutta niillä on ollut suuria haasteita tuotannon ylösajossa, kapasiteetin hyödyntämisessä ja tuotannon kannattavuudessa. Toiveet ovat kuitenkin korkealla seuraavissa investointiprojektissa, joissa tuotannon on määrä alkaa 2 - 4 vuoden kuluttua. Samaan aikaan drop-in -polttoaineet saavat paljon huomiota, koska niissä ei ole sekoitusrajaa tai alhaiseen energiasisältöön ja verotukseen liittyviä haittoja. Koska uusiutuvan dieselin raaka-aineet ovat rajallisia, Euroopassa tarvitaan enemmän lignoselluloosaan perustuvia investointeja. Monet puupohjaisten drop-in -polttoaineiden teknologioista ovat yhä kehitysasteella, mutta niiden kaupallistuminen on lähellä toteutusta juuri houkuttelevien markkinanäkemyksien johdosta.

Vahvoista markkinanäkymista huolimatta ensimmäiset kehittyneiden biopolttoaineiden investointiprojektit kamppailevat hankerahoituksen kanssa. Puupohjaiseen pyrolyysi- tai kaasutusteknologiaan perustuvien investointihankkeiden kustannukset ovat verrattavissa täysin uusiin investointeihin, ja kehittyneillä biopolttoaineilla on omat hinnoittelumekanisminsa, joita ei ole sidottu tavanomaisiin, ensimmäisen sukupolven biopolttoaineisiin. EU:n ja kansallisten politiikkojen myllerryksessä tuottajilla on vaikeuksia varmistaa pitkäaikaisia myyntisopimuksia. Tuotannon lisäämiseen liittyvien haasteiden takia kehittyviin biopolttoaineisiin liittyvän liiketoiminnan odotetaan tuovan houkuttelevia katteita tuottajille, jotka pääsevät vakaaseen tuotantoon ja korkeaan käyttöasteeseen.

Kaiken kaikkiaan kehittyneillä biopolttoaineilla on erittäin vahvat markkinanäkymät EU:n politiikan ja korkeiden hintojen ansiosta. Nestemäisten biopolttoaineiden kysyntää kasvaa yli 30 miljoonalla tonnilla Euroopassa tulevan vuosikymmenen aikana, mihin on haastava vastata ja mikä luo mahdollisuuksia uusille toimijoille. Haasteet tulevat keskittymään uusiin teknologioihin ja projektien tuottavuuteen, joissa molemmissa AFRY tarjoaa asiakkailleen laadukasta ja luotettavaa tukea.