People walking on the promenade

Kestävä kehitys luo uutta liiketoimintaa rakennus- ja kiinteistöalalle

Kestävä kehitys luo uutta liiketoimintaa rakennus- ja kiinteistöalalle

Kun tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, rakentamisen suunnittelulla on siinä ratkaiseva rooli. Kiinteistöt ja rakentamisen johtajan Ahti Rantosen mukaan rakentamisen ja ylläpidon vaikuttavuus ympäristöön on omaa luokkaansa. Rakennusteollisuuden mukaan rakennetun ympäristön osuus on 83 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta, ja energiankulutuksestakin 35 prosenttia.

”Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta tarjoaa rakennusalan vaikuttavuuden vuoksi huikeita kasvumahdollisuuksia niille, jotka kehittävät ongelmaan ratkaisuja. Kuumimpia aiheita ovat muun muassa kiertotalous ja hiilijalanjäljen laskenta. Jälkimmäiseen liittyy tällä hetkellä haasteita”, Rantonen kertoo.

Uuteen kaavoitus- ja rakentamislakiin, joka korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain, on tulossa merkittäviä tavoitteita alan kannalta. Rakentamisen laadun kehittämisen lisäksi hiilipäästöjä on laskettava kaikissa hankkeissa, energiankäyttöä on tehostettava 30 prosenttia ja puurakentamista on lisättävä. Korjausrakentamisen hiilipäästöjä on myös pudotettava 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

”Nämä ovat kaikki hyviä tavoitteita. Hiilipäästöjen laskenta on tällä hetkellä kuitenkin ongelmallista, koska laskentatavasta ei ole yksimielisyyttä. Jokainen toimija voi laskea päästöt omalla tavallaan, eivätkä tulokset ole vertailukelpoisia. Vaarana on, että kilpailussa pärjäävät ne, jotka laskevat kaiken alakanttiin”, Rantonen muistuttaa.

Rantonen ehdottaa ratkaisuksi loppuun asti vietävää regulaatiota, mikä käytännössä ohjeistusten ja määräysten avulla määrittelisi, mitä ja miten oikeasti lasketaan.

”Näin kaikki olisivat samalla viivalla. Tällä hetkellä on riskinä, että käytännön työ määritysten osalta uhkaa jäädä yritysten harteille kuten kävi niin sanottujen eurokoodien eli eurooppalaisten rakennusasetusten kanssa aikanaan.”

Irrallisesta saarekkeesta normaaliksi arjeksi

Rakennus- ja kiinteistöalalla kestävä kehitys on jo koko ajan taustalla mukana, mutta monesti se vielä nähdään hieman irrallisena saarekkeena. Alalla tehdään kuitenkin jo paljon.

”Esimerkiksi Vahasella on sitouduttu jatkuvaan parantamiseen. Vaikka yksittäiset askeleet voivat olla pieniä, pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat isoja. Korjausrakentaminen on yksi tehokkaimmista keinoista edistää kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Kun rakennusten käyttöikää jatketaan, uusia materiaaleja ja sitä kautta luonnonvaroja tarvitaan vähemmän.”

Rantonen näkee myös materiaalien optimoinnilla merkittävän roolin. Huolellisella suunnittelulla määritellään, mikä materiaali toimii parhaiten missäkin. Hybridirakentaminen eli materiaalilajien sekoittaminen tuo tehokkuutta ja materiaalisäästöjä.

”Laadunhallinnan kehittäminen on sekin tärkeä osa-alue. Rakentamisen laadun nostamisella rakennusten käyttöikää saadaan nostettua. Laadun kehittämiseen pitäisi rohkaista kannusteilla. Regulaatiolla asiaa on vaikea ratkaista.”

Alalta löytyy regulaation kirkastamisen lisäksi myös muita kehittämisen kohteita.

”Materiaalivirrat pitäisi saada kiertämään vielä tehokkaammin. Toistaiseksi kierrätysmateriaaleista tehdyt tuotteet ovat huomattavasti uusia kalliimpia. Tarvitaan suurempaa volyymia. Muuntojoustavuuteen olisi panostettava voimakkaammin. Liian spesifit ratkaisut vaikeuttavat rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia. Käyttöikämäärittelyä pitäisi nostaa nykyisestä 50 vuodesta. Rakennuksia olisi syytä suunnitella 100 tai 200 vuoden käyttöiälle, vaikka tämä ajatus vastustusta herättääkin. Yksi suurimmista virheistä, joita Suomessa on alalla tehty, oli 1960–1970-luvuilla tehty kerrostalorakentaminen, jossa käyttöikämääritys oli vain 30 vuotta.”

Kestävyysajattelun olisi tultava yhä tiiviimmäksi osaksi rakentamisen arkea. Valveutuneet asiakkaat osaavat jo vaatia vähähiilisyyttä ja kestävyyttä, mutta monesti asioiden mittaamisessa ollaan vielä irrallisten ympäristösertifikaattien varassa.

”Pitäisi päästä tilanteeseen, jossa kestävyysajattelu on sisäänrakennettuna kaikessa suunnittelussa. Sitä kohti ollaan menossa. Toimivalla regulaatiolla olisi tässä merkittävä rooli. Sen avulla kaikki toimijat olisivat pakotettuina samalla viivalla ympäristön parhaaksi”, Rantonen toivoo.

Kirjoittaja

Ahti Rantonen - Director, Buildings

Ahti Rantonen

Johtaja, Kiinteistöt ja rakentaminen

Ota yhteyttä: Ahti Rantonen

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.