Kestävä liikkuminen tekee tuloaan myös teollisuusympäristöön
Kestävä liikkuminen tekee tuloaan myös teollisuusympäristöön
Suomella on tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päästöjä vähennetään siirtymällä henkilöautoista kestävämpiin kulkumuotoihin, mikä näkyy liikennesuunnittelijan työpöydällä päivittäin.
Kestävien kulkumuotojen edistäminen on arkipäivää, ja se on ollut suunnitteluperiaatteenani jo pitkään.
Minulla on vuosien kokemus viisaan liikkumisen edistämisestä. Pääosin suunnitteluhankkeet ja edistämistoimenpiteet ovat keskittyneet isoihin kaupunkeihin ja keskustoihin, sillä tiiviillä alueilla on paljon ihmisiä ja siten suurin vaikuttavuus. Kaupungeissa myös mahdollisuuksia taittaa matka kestävästi on enemmän kuin haja-asutusalueilla.
Tiiviiden alueiden lisäksi kestävän liikkumisen edistämistyössä on perinteisesti keskitytty paljon kouluikäisiin, sillä tavat opitaan jo lapsena. Kuitenkin entistä enemmän tulisi miettiä, miten saataisiin iso työikäisten ryhmä liikkumaan kestävämmin, sillä asetettujen ilmastotavoitteiden toteutuminen ei etene tavoitellussa tahdissa. Kunnilla on valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten liikkumiseen, koska kunnat päättävät toimintojen sijainnista ja luovat liikenneympäristön puitteet. Työnantajilla taas on mahdollista luoda olosuhteet ja käytännöt, jotka suosivat kestäviä liikkumismuotoja työ- ja työasiamatkoilla.
Teollisuusalueilla kannattaa kiinnittää huomiota kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin
Olen työskennellyt AFRYllä nyt 1,5 vuoden ajan. AFRY pitkän linjan teollisuuden suunnittelutoimistona on tutustuttanut minua tänä aikana monipuolisesti teollisuusmaailmaan ja sen ominaispiirteisiin liikenteen näkökulmasta. Työpöydälleni on päätynyt jo useampi teollisuuskohde, joissa on ollut tarpeen suunnitella ja selvittää liikenneratkaisuja. Pääosaa näissä kohteissa näyttelevät elinkeinoelämän tarpeet. Olen selvittänyt esimerkiksi, miten isot erikoiskuljetukset pääsevät alueilla kulkemaan, miten tavaraliikenteen edellytykset saadaan turvattua ja mitä vaikutuksia tavaraliikenteen volyymien muutoksilla on muuhun liikenteeseen ja liikenneverkkoon.
Toimeksiannoissa olen havainnut, että organisaatiot alkavat vähitellen huomata, että henkilöstön liikkumistavoissa työpaikalle on tapahtumassa muutosta kestävämpiin kulkutapoihin. Tämän vuoksi myös niiden olosuhteita halutaan kehittää. Ilmastotavoitteiden näkökulmasta tätä muutosta tulisi tukea ja myös vauhdittaa. Tämä vaatii uudenlaista näkökulmaa myös teollisuusalueiden suunnitteluun.
Liikenneympäristö teollisuusalueilla on jalankulun ja pyöräliikenteen näkökulmasta haastava. Ympäristö on usein karu, kadut leveitä ja raskasta liikennettä – ehkä jopa raideliikennettä – on paljon. Jalankulun ja pyöräliikenteen turvalliset yhteydet vaativat erityishuomiota, jotta kestävästi kulkemista voidaan suositella. Raskaan liikenteen ja suojattomien käyttäjäryhmien väliset riskipisteet tulisi minimoida.
Olisi tärkeä tarkastella paitsi teollisuusalueiden sisäisiä yhteyksiä, myös yhteyksiä lähemmiltä joukkoliikenteen pysäkeiltä ja asuinaluilta. Turvallisuuden lisäksi yhteyksien sujuvuutta ja viihtyisyyttä ei tulisi unohtaa, sillä myös nämä vaikuttavat halukkuuteen kulkea jalan tai pyörällä.
Reittien lisäksi yritysten kannattaa panostaa pyöräpysäköinnin ja sosiaalitilojen laatuun. Pyöräpysäköinti tulisi sijoittaa lähelle sosiaalitiloja, ja pyörät olisi hyvä saada lukittuun tilaan, jossa ne myös suojataan säältä. Näin erikoispyörätkin uskallettaisiin jättää parkkiin ja suihkuun pääsisi kätevästi. Pyöräpysäköinnin tulee olla turvallisesti saavutettavissa ja sieltä pitää olla turvallinen kulku sosiaalitiloihin
Työnantaja hyötyy työntekijöiden kestävän liikkumisen valinnoista
Liikenneympäristön lisäksi yrityksen kannattaa rohkaista henkilöstöä kestävämpään liikkumiseen kannustimilla, kuten työsuhdematkalipulla tai työsuhdepyörällä, viestinnällä ja käytännöillä. Yrityksille kestävän liikkumisen edistäminen on valttikortti rekrytoinneissa ja imagon rakentamisessa. Nykyisin työntekijät osaavat jo vaatia tätä työnantajalta. Lisäksi yritys voi saada säästöjä sairaspoissaolojen vähentyessä, kun työntekijät valitsevat autoilun sijasta aktiivisemman liikkumismuodon. Kuntien näkökulmasta hyöty konkretisoituu vähentyneinä päästöinä, terveempinä kuntalaisina, ja siten myös säästöinä terveysmenoissa.
Joku voi sanoa, että henkilöstön liikkumistapa on pisara meressä verrattaessa teollisuuden muihin päästöihin. Kaikella on kuitenkin merkitystä, kun pyritään kohti hiilineutraaliustavoitetta. Meillä AFRYllä on laaja-alaista osaamista suunnittelusta erilaisissa ympäristöissä kaupungeissa ja teollisuusalueilla. Minä ja muut liikennesuunnittelukollegat autamme tässä enemmän kuin mielellämme.
