Kiertotalouden mittaaminen
Kiertotalouden mittaaminen
Kiertotalouden kehitysvauhti on hurjaa ja tarve myös sen mittaamiseen on tunnistettu. Tarvitsemme konkreettisia mittareita, joiden avulla kehitystä ja tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. AFRY on luonut kiertotalouden mittaamiseen oman konseptinsa, jonka avulla kiertotaloudenmukaisuutta mitataan ja samalla tuetaan organisaatiota siirtymisessä kohti kiertotaloutta.
Miten kiertotalouden mukaista toimintaa voidaan mitata? Tarjolla on paljon erilaisia mittareita, laskureita, indikaattoreita ja dataa kiertotalouteen liittyen. Ellen MacArthur Foundation on luonut Circulytics-työkalun, jolla voidaan mitata liiketoiminnan kiertotaloudenmukaisuutta huomioiden laajasti eri näkökulmat. WBCSD puolestaan markkinoi Circular Transition Indicators (CTI) -työkalua, joka keskittyy resurssivirtojen mittaamiseen (materiaalit, energia ja vesi). Hiilijalanjälkeä voidaan mitata GHG-protokollan tai ISO-standardin mukaisesti. Tuotteen tai tuotannon elinkaaren aikaisia vaikutuksia voidaan arvioida standardoidun menetelmän mukaisesti hyödyntäen erilaisia LCA-ohjelmistoja, mm. Gabi ja SimaPro. Yhtenäistä menetelmää kiertotalouden mittaamiseen ei kuitenkaan vielä ole olemassa. Kiertotalouden yhdenmukaistamiseen on kehitteillä oma standardi (ISO/TC 323 Circular Economy), jossa yhtenä osa-alueena on myös kiertotalouden mittaaminen. Työ on kuitenkin vielä kesken, ja mitata pitäisi jo ennen standardia. Miten osata valita oikeanlainen mittari ja indikaattorit mittaamaan tiettyä toimintaa? Täytyykö eri toimijoiden tuloksia pystyä vertailemaan keskenään?
Asiakastarpeiden ja eri mittareiden ominaisuuksiin tutustumisen jälkeen AFRY päätyi luomaan oman konseptin kiertotalouden mittaamiseen. AFRYn menetelmä keskittyy kohdeyrityksen kiertotalouspotentiaaliin ja sen kasvattamiseen. Kiertotalouden mittaamisessa ei ole tarkoituksenmukaista vertailla eri yrityksiä toisiinsa, vaan mitata yhden organisaation omaa kiertotalouspotentiaalia ja pyrkiä mahdollisten toimenpiteiden avulla kehittämään organisaation omaa kiertotalousliiketoimintaa.
AFRYn menetelmän avulla pystytään mittaamaan ja kehittämään kiertotaloutta seuraavilla osa-alueilla: materiaalivirrat, energia, vesi, maankäyttö, logistiikka sekä organisaation strategia. Tavoitteena on tehostaa kiertotalouden mittaamisen avulla jo olemassa olevien resurssien käyttöä, maksimoida resurssien hyödyntäminen sekä säilyttää resurssien niiden arvo. Organisaation kokonaisvaltaisen kiertotalousliiketoiminnan kehittämisen avainasemassa ovat myös henkilöstön koulutus ja tietoisuuden lisääminen sekä tavoitteisiin sitoutuminen.
AFRYn lähestymistapa kiertotalouden mittaamiseen sisältää kuusi eri vaihetta, jotka on esitetty alla olevassa kuvassa 1.
AFRYn menetelmällä organisaation kiertotalouden osa-alueet määritetään ja arvioidaan organisaation nykyistä liiketoimintaa hyödyntäen kiertotalouskriteerejä. Tämän jälkeen asetetaan tavoitteet organisaation kokonaisvaltaisen kiertotalouspotentiaalin kasvattamiseksi. Tavoitteiden asettaminen toteutetaan huomioiden tunnistettujen kehittämistoimenpiteiden tuomat ympäristövaikutukset ja toteutuspotentiaali. Lopuksi AFRY koostaa organisaatiolle toteutussuunnitelman, joka sisältää kaikki organisaatiolle valikoituneet kehittämistoimenpiteet sekä niiden toteuttamiseen räätälöidyn aikataulun. Kiertotalouspotentiaalin kasvattamisessa on olennaista myös seurata tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden käytännön toimivuutta. Näin voimme varmistaa organisaation kehityskaaren kiertotaloudessa. Lisäksi seurannan avulla on mahdollista tunnistaa toimenpiteet ja tehdä tarvittaessa muutoksia, mikäli jokin toimenpide koetaan liian haastavaksi tai epäkäytännölliseksi.
Millaisia hyötyjä kiertotalouden mittaaminen tuo organisaatiolle ja miksi se olisi kannattavaa? Taloudellinen hyöty on yksi merkittävimmistä syistä kiertotalouden mittaamiselle, sillä kehitystoimenpiteiden avulla saadaan tehostettua ja optimoitua resurssien käyttöä. Toteutettujen kehitystoimenpiteiden avulla myös organisaation kilpailukykyä saadaan kasvatettua, kun organisaation toimintatavat kehittyvät ja vastaavat paremmin muuttuvan lainsäädännön tarpeisiin. Lisäksi kehitystoimenpiteet toimivat yhtenä askeleena kohti vastuullista yritystoimintaa, jonka avulla mahdollistetaan mm. ilmastohyötyjen saavuttaminen. Vastuulliset toimintatavat ovat edellytyksiä nykypäivän organisaatioille ja läpinäkyvän liiketoiminnan avulla organisaation positiivinen maine vahvistuu.
Artikkeli on julkaistu alun perin Ympäristö ja Terveys -lehdessä marraskuussa 2021.
Kirjoittajat
Henna Tihinen, Ympäristöasiantuntija
Minna Pirilä, Asiakkuuspäällikkö, teollisuuden kiertotalous
