Bushes and feet

Kiertotalousosaaminen on yksi kestävyyssiirtymän ratkaisuista

AFRY on ollut kehittämässä digitaalista osaamismerkistöä työelämässä tarvittavan kiertotalousosaamisen tunnistamiseksi

Siirtymä kiertotalouteen edellyttää uudenlaista osaamista esimerkiksi materiaalitekniikkaan ja kemiaan, tuotesuunnitteluun, hankintoihin ja myyntiin sekä liiketoimintamalleihin liittyen. Muutoksen onnistuminen edellyttää myös muutosjohtajuutta, jossa jokainen ammattilainen voi toimia aktiivisena toimijana ja uudistajana. Pilottivaiheessa olevan kiertotalouden osaamismerkistön avulla voidaan tunnistaa ja mitata kiertotalousosaamista työelämässä, mikä auttaa organisaatioita ja yksilöitä tunnistamaan kiertotalousosaamisen nykytilan ja kehittämistarpeet.

Kiertotalous on yksi vaihtoehto lineaaritaloudelle, kun tavoitteena on toteuttaa kestävyyssiirtymä kohti globaalia, maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa talousmallia. Kestävyyssiirtymän onnistuminen edellyttää sektorirajat ylittävää systeemitason muutosta yhteiskunnan kaikilla sektoreilla sekä laajaa ja poikkitieteellistä uudenlaista osaamista.

Nykyinen globaali talousjärjestelmämme perustuu ylikulutukseen, mikä näkyy niin luonnonvarojen kuin energian käytössä sekä kulutustottumuksissamme. Ylikulutuksen ja nykyisen toimintamme ikäviä seurauksia ovat ilmastonmuutos, luontokato, roskaantuminen ja saastuminen. Kansainvälisen luonnonvarapaneelin arvion mukaan luonnonvarojen käyttöönotto aiheuttaa noin 90 prosenttia luontokadosta ja materiaalien prosessointi noin puolet globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä (Global Resource Outlook. 2019).

Kestävyyssiirtymän keskeisin toimenpide on siirtyä pois lineaaritalouden ylikuluttavasta talousmallista, prosesseista ja toimintavoista kohti kestävää ja reilua maailmantaloutta, missä kiertotalouden mukainen toiminta on valtavirtaa.

metsa_kuva
Kestävyyssiirtymän keskeisin toimenpide on siirtyä pois lineaaritalouden ylikuluttavasta talousmallista, prosesseista ja toimintavoista.

Kiertotalous edellyttää uudenlaisia ratkaisuja

Kiertotalouden perusajatus on suunnitella yhteiskunnan kaikki toiminnot siten, että resursseja, kuten energiaa, vettä ja luonnonvaroja käytetään kestävästi ja käyttöönotetut luonnonvarat pidetään käytössä mahdollisimman pitkään ja käyttöiän lopussa kierrätetään ne uuteen käyttöön. Sen ytimessä on tavoite suunnitella ja valmistaa kestäviä, korjattavia ja huollettavia tuotteita ja pitää nämä tuotteet käytössä mahdollisimman pitkään. Tämän toteutuminen tarkoittaa uudenlaisia ratkaisuja materiaalikehitys- ja tuotesuunnitteluvaiheissa sekä teollisten prosessien kehittämisessä.

Kiertotalouden mukaisessa teollisessa tuotannossa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja sekä uusiutuvaa energiaa ja uusiutuvia biopohjaisia raaka-aineita. Tähän päästäksemme täytyy materiaalien lajittelu- ja keräysjärjestelmien toimia. Myös uusiutuvien raaka-aineiden tuotantovaihe pitää tehdä kestävällä tavalla, samoin kuin uusituvan energian infra on rakennettava kiertotalouden periaatteita noudattaen. Keskeistä kiertotaloudessa on myös tehostaa teollisia prosesseja siten, että teolliset sivuvirrat saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä. Myös elinkaaren aikainen hukka, kuten rakennustyömailla syntyvä jäte, pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin.

Erilaisilla digitaalisilla jakamisalustoilla mahdollistetaan tuotteiden yhteiskäyttö vuokraamisen ja jakamisen kautta. Tämän ratkaisun avulla säästyy luonnonvaroja, kun valmistetut tuotteet ovat useamman ihmisen käytössä ja näin tuotteita tarvitaan vähemmän.

Tuote palveluna edustaa uudenlaista liiketoiminnan ansaintalogiikkaa: kun ennen yritys sai tulonsa myymällä tuotteen asiakkaalle, nyt se myykin palveluna asiakkaan tarvitsemaa ratkaisua kuten valaistusta tai satamassa nosto- ja siirtopalveluja. Tuotteen omistuksen pysyessä sen valmistaneella yrityksellä, yrityksen tavoite on pitää tuote hyvässä kunnossa ja mahdollisimman pitkään käytössä. Tuotteen valmistaneella yrityksellä on myös yhtä käyttäjää paremmat mahdollisuudet ylläpitää talon sisäistä huolto- ja kunnossapito-osaamista sekä huolehtia siitä, että tarvittavia varaosia on tarjolla.

Kiertotalousosaamisen avulla tehdään muutosta

Kiertotalouden osaamisen näkökulmasta siirtymään tarvitaan sekä geneerisiä uusia taitoja että alakohtaista kiertotalousosaamista. Kiertotalous ei ole yksi asia vaan monta erilaista näkökulmaa nykyiseen talousjärjestelmäämme. Kestävyyssiirtymän ja kiertotalousratkaisuiden käyttöönotto edellyttää uudenlaista osaamista elinkaaren alkupäässä, materiaaliosaamista, kemian osaamista, tuotesuunnittelua, hankinta- ja myyntiosaamista ja toisaalta elinkaaren lopussa kierrätysosaamista sekä tehokkaita jätteen lajittelu- ja keräysjärjestelmiä sekä kierrätysteknologiaa. Elinkaaren kaikissa vaiheissa tarvitaan myös uudenlaista liiketoimintaosaamista ja kiertotaloudenmukaisten liiketoimintamallien käyttöönottoa.

Muutoksen onnistuminen edellyttää myös muutosjohtajuutta. Jokainen ammattilainen riippumatta toimialasta voi olla muutosjohtaja niin omassa organisaatiossaan kuin koko toimialalla tai yhteiskunnassa laajemminkin. Jos työntekijä huomaa, että työ toimii edelleen lineaaritalouden periaatteiden mukaisesti, hänen on valittava aktiivinen toimijan ja uudistajan rooli tai tyydyttävä toimimaan vain niissä paikoissa, joissa kiertotalousratkaisuilla voidaan helposti korvata vanha ylikulutukseen perustuva toimintatapa.

Vihreä metsä
Kiertotalouden osaamisen näkökulmasta siirtymään tarvitaan sekä geneerisiä uusia taitoja että alakohtaista kiertotalousosaamista.

Digitaalisen osaamismerkistön avulla tunnistetaan ja mitataan kiertotalousosaamista työelämässä

Työelämässä tarvittavan kiertotalousosaaminen tunnistamiseksi ja mittaamiseksi on nyt kehitetty digitaalinen osaamismerkistö. Osaamismerkistön myötä työnantajat saavat kattavan kuvan organisaation kiertotalousosaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Työntekijöiden ja työnhakijoiden on puolestaan osaamismerkistöä hyödyntäen helpompi tunnistaa ja näyttää omaa kiertotalousosaamistaan sekä tehdä se haluamallaan tavalla näkyväksi. Osaamismerkistö tukee myös kiertotalousosaamisen kehittämistä laajemmin, kun nähdään, millä osa-alueilla on kehittämistarpeita, joihin osataan panostaa koulutusresursseja.

Osaamismerkistö koostuu neljästä merkistä ja kahdesta koontimerkistä: Kiertotalouden perusosaaja ja Kiertotalouden ratkaisija. Kehitettyä osaamismerkistöä pilotoidaan kevään ja kesän 2024 aikana yrityksissä ja pilotoinnin tuloksista kerrotaan syksyn 2024 aikana.

Lue lisää digitaalisen kiertotalouden osaamismerkistön kehittämisestä.

Tutustu kiertotalouden osaamismerkistöä koskevaan selvitykseen.

Ota yhteyttä

Katri Luoma-aho - Osastopäällikkö, Kestävyyspalvelut

Katri Luoma-aho

Osastopäällikkö, Kestävyyspalvelut

Ota yhteyttä: Katri Luoma-aho

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.
Antti Hautamäki - Sustainability Consultant

Antti Hautamäki

Kestävyyskonsultti

Ota yhteyttä: Antti Hautamäki

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.