Kiinteistön kosteudenhallinta lähtee osaavasta suunnittelusta ja jatkuu koko sen elinkaaren ajan
Kiinteistön kosteudenhallinta lähtee osaavasta suunnittelusta ja jatkuu koko sen elinkaaren ajan
Rakennetun ympäristön kosteustekninen kestävyys huomioidaan tänä päivänä lähtökohtaisesti hyvin. Kuitenkin esimerkiksi uudet rakennusmateriaalit, kiinnostus kiinteistöjen elinkaarikustannuksiin ja ilmastonmuutoksen väistämättömät vaikutukset muuttavat kosteudenhallinnan pelikenttää jatkuvasti.
AFRYn rakennusfysiikan laaja palveluvalikoima kattaa niin uudis- ja korjauskohteiden rakennusfysiikan suunnitelmatarkastukset, työmaanaikaisen kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät kuin monipuoliset kunnossapito- ja korjaussuunnittelun asiantuntijatyöt kaiken kokoisiin ja ikäisiin asuin- ja julkisiin kiinteistöihin. Toimialueena on koko Suomi.
”Elinkaariajattelu on tätä päivää myös kosteudenhallinnassa – ei riitä, että kiinteistö on hyvin suunniteltu ja laadukkaasti rakennettu, vaan sen pitää olla myös helposti ylläpidettävissä ja korjattavissa. Rakennusfysiikan osaamistamme hyödyntämällä on mahdollista lisätä rakenteiden vaurionsietokykyä ja siten kasvattaa kiinteistön käyttöikää,” sanoo kehityspäällikkö Mikko Koskivuori AFRYltä.
Satsaus suunnitteluvaiheeseen maksaa itsensä takaisin
Uudis- ja korjausrakentamisen suunnitteluvaiheessa tehtävän rakennusfysiikan suunnitelmatarkastuksen avulla voidaan varmistaa rakenteiden kosteustekninen toimivuus, reagointi mahdolliseen kosteusrasitukseen sekä korjattavuus.
”Toisin sanoen, rakennusfysiikan suunnitelmatarkastuksella pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisten suunnitteluvirheiden syntymistä. Samalla varmistamme suunnitelmien toteutuskelpoisuuden sekä arvioimme kiinteistön ylläpitoon ja korjattavuuteen liittyviä valintoja. Jos suunnitteluvaiheessa voidaan eliminoida yksikin kosteustekninen riskitekijä, maksaa tarkastus itsensä moninkertaisesti takaisin säästöinä rakennuksen elinkaarenaikaisissa korjauskustannuksissa,” Koskivuori muistuttaa.
AFRYllä rakennusfysiikan suunnitelmatarkastuksesta vastaa usein rakennushankkeen kosteudenhallintakoordinaattori.
”Kosteudenhallintakoordinaattorin nimeäminen tuli pakolliseksi vuonna 2018, mutta me olemme tarjonneet vastaavaa palvelua jo sitä ennen. Vuosien varrella asiantuntijamme ovat toimineet kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävässä jo pitkälti yli 100 työmaalla,” Koskivuori kertoo.
Olosuhteet ovat merkittävin muuttuja työnmaanaikaisessa kosteudenhallinnassa
Kosteudenhallintakoordinaattorin tehtäviin kuuluu varmistaa työmaan riittävät suojaukset vaihtuvia sääoloja vastaan ja todeta rakenteiden kuivuminen työvaiheiden välillä.
”Koordinaattorin ammattitaito punnitaan viimeistään tilanteessa, jossa rakenteet ovat syystä tai toisesta päässeet kastumaan. Vankka kokemuksemme rakennusten kuntotutkimuksista ja vauriokorjauksista auttaakin meitä ratkaisemaan työmaalla mahdollisesti syntyviä ongelmia,” asiantuntija Petri Mannonen AFRYltä sanoo.
Ilmastonmuutos lisää kosteudenhallinnan merkitystä
Ilmastonmuutos tulee väistämättä vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön. Kasvavat sademäärät lisäävät kosteudesta aiheutuvaa rasitusta rakennuskannan ulkovaipparakenteisiin. Pilvinen sää voi hidastaa rakenteiden kuivumiskykyä ja yhdessä kovan tuulen, viistosateen ja tuulenpaineen kanssa lisätä kosteusvaurioiden ja vesivuotojen riskiä.
Mikko Koskivuoren mukaan rakennusalan toimijoilla on tänä päivänä varsin hyvä ja yhtenäinen käsitys kosteusteknisesti parhaiten toimivista rakenteista. Uuttakin on kuitenkin opittava.
”Suunnitelmatarkastusten lisäksi teemme jatkuvasti erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä riskitarkasteluja ja olemme mukana monissa tuotekehitys- ja tutkimusprojekteissa. Haluamme osaltamme edistää kosteudenhallinnan hyviä käytäntöjä rakennusalalla ja kehittää sitä laajaa ja monipuolista asiantuntijuutta, jota meiltä jo nyt löytyy saman katon alta,” hän sanoo.
