havainnemalli

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat viivaa, ja malli enemmän kuin tuhat kuvaa

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat viivaa, ja malli enemmän kuin tuhat kuvaa

Havainnemalli on erinomainen väline infrahankkeen esittelyyn, suunnitelmien havainnollistamiseen ja yhteistyön parantamiseen esimerkiksi suunnitteluosapuolten ja sidosryhmien välillä.

Nykyisen tietomallipohjaisen suunnittelun yksi ilmentymä suunnitteluhankkeissa on mahdollisuus tuottaa havainnemalli verrattain nopeasti jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa.

Havainnemallilla tarkoitetaan yleensä visuaalista esitystä laaditusta suunnitelmasta. Nykyään suunnitteluprosessi etenee pitkälti mallintamalla, joten raaka-aine havainnemalliin syntyy muun suunnittelun yhteydessä. Näin ollen havainnemallin mukaan tuominen jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa on melko kevyesti toteutettavissa. Usein luonnosvaiheessa onkin helpompi hahmottaa ratkaisuvaihtoehtoja esitettynä visuaalisessa muodossa havainnemallissa kuin perinteisillä tasokuvilla.

Havainnemallissa voidaan esittää suunniteltujen ja nykyisten pintojen lisäksi mm. hallinnollisia rajoja, aluejakoja ja muita suunnittelua rajaavia tekijöitä. Lisäksi mallista voidaan mitata esimerkiksi korkeuseroja tai etäisyyksiä. Tästä on etua erityisesti luonnosvaiheessa, koska suunnittelukokonaisuuden sijoittuminen ympäristöönsä voidaan esittää visuaalisesti yhdellä kertaa, eikä havainneaineistona käytetä vain tietyiltä kohdilta tehtyjä leikkauspiirustuksia tai tasokuvia.

Havainnemalleja on tuotettu infrasuunnitteluhankkeissa jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Niiden yleistyminen on tapahtunut kuitenkin viimeisten vuosien aikana, ja nykyään havainnemalleja tehdään entistä moninaisemmissa suunnitteluhankkeissa, pienissäkin. Malleja voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen, mm. hankkeiden esittelyyn, suunnittelun eri tekniikkalajien väliseen yhteensovitukseen, hankkeen sidosryhmien sisäisen kommunikoinnin tukena tai vaikkapa vuorovaikutustilaisuuksien aineistona.

Laadittavan havainnemallin tarkkuus on riippuvainen raaka-ainemallista ja sen tarkkuudesta. Luonnosvaiheessa voidaan hyväksyä karkeampi malli, jossa tarkasteltavat kohteet on esitetty riittävällä tarkkuudella. Esimerkiksi kadun poikkileikkaus ja korkeusasema on tarkka, mutta mallista puuttuu kalusteita ja maisemallisia elementtejä. Kun suunnittelua ja sen rinnalla malliaineistoa viedään eteenpäin, voidaan havainnemallia tarkentaa. Myös kustannussäästöjä suunnittelussa voidaan saavuttaa, mikäli kaikista vaihtoehtotarkasteluista ei tuoteta piirustuksia, vaan hyödynnetään havainnemallia. Tämä edellyttää havainnemallin pitämistä ajan tasalla.

Havainnemalli on suunnitelmapiirustuksia ymmärrettävämpi esitysmuoto

Havainnemallista tuotetun materiaalin avulla voidaan hanketta esitellä perinteisiä asemapiirustuksia tai suunnitelmakarttoja ja pituus- ja poikkileikkauksia helpommin yhdessä esityksessä, vaikkapa videona tai kuvakaappauksin. Hanke on näin mahdollista esitellä ymmärrettävästi esimerkiksi sidosryhmille ja muille asiasta kiinnostuneille, eikä teknisten piirustusten tuntemusta edellytetä samassa laajuudessa kuin perinteisten suunnitelmapiirustusten kohdalla.

Valmiin suunnittelukohteen lisäksi havainnemallilla voidaan esittää myös rakentamisen aikaisia ratkaisuja. Mallissa voidaan tarkastella esimerkiksi eri kaivantoratkaisujen sopimista katualueelle, työmaajärjestelyjen sijoittelua ja kiertotiejärjestelyjä. Tätä aineistoa voidaan hyödyntää niin työmaan suunnittelussa kuin vuorovaikutuksessa alueen käyttäjien kanssa.

Tietomallintamalla tehdyn suunnitelman havainnemateriaalilla pystytään huomioimaan myös suunnitteluhankkeen vuorovaikutuksen saavutettavuus eli se, että digitaalisessa ympäristössä mahdollisimman monilla olisi yhtäläinen mahdollisuus ymmärtää esille asetettu sisältö.

Myös laajempien aluesuunnitelmien yhteensovitukseen voidaan saada merkittäviä hyötyjä, kun lähekkäisten eri toimijoiden suunnitelmat esitellään havainnemallin avulla. Tällöin nähdään laajojakin kokonaisuuksia ja niiden vaikutuksia ja riippuvuuksia toisistaan, esimerkiksi tonttien ja niitä ympäröivien katuverkostojen yhteensovittamisessa.

Kuka sitten pääsee katsomaan havainnemalleja ja miten? Pystyäkseen tutustumaan havainnemalliaineistoon, tarvitsee asiasta kiinnostunut ainoastaan internet-yhteyden ja päätelaitteen. Malli voidaan jakaa pilveen ja määrätyin katselu- ja muokkausoikeuksin jakaa halutulle kohderyhmälle. Esimerkiksi katusuunnitelmavaiheessa laadittua mallia pääsee tarkastelemaan ja liikkumaan pitkin suunniteltua katuja. Malliin voi kirjoittaa kommentteja, jotka on sidottu juuri oikeaan sijaintiinsa. Olemme todenneet tämän tehokkaaksi keinoksi parantaa tilaajan ja suunnittelijan välistä vuorovaikutusta.

Esimerkkejä havainnemallin käytöstä todellisissa hankkeissa

Olemme AFRYllä tuottaneet havainnemalleja jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin Kangasrinteen kunnallistekniikan suunnitteluprojektissa mallia käytettiin mm. yhteistyöhön arkkitehtitoimiston kanssa. Hankealueella oli merkittäviä korkeusvaihteluja ja maasto hyvin sivukalteva. Näin pystyimme visuaalisesti esittämään, miten esimerkiksi kadun tasauksen muutokset vaikuttavat tonttien korkeusasemaan ja päinvastoin. Pystyimme optimoimaan kaikille osapuolille parhaan ratkaisun. Hankkeen osapuolet olivat tyytyväisiä mallin käytettävyyteen verrattuna perinteiseen piirustusaineistoon.

Toinen esimerkki on Pietarsaaren kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Fäbodantien tiehankkeesta. Uuden maantieosuuden linjaus- ja tasausvaihtoehtoja on tarkasteltu havainnemallin avulla. Mallilla on voitu havainnollistaa esimerkiksi näkymiä liittymissä ja luiskien ulottumia uuden alikulun kohdalla. Perinteisistä suunnitelmapiirustuksista ei välttämättä helposti välity tasauksen muutosten vaikutukset lähiympäristöön, mutta havainnemalli antaa helpommin ymmärrettävän kuvan muutoksesta.

havainnemalli
Punaisella viivalla havainnemallissa erottuvat kiinteistörajat.

Kirjoittajat: Teemu Sandberg ja Teemu Tuunanen

Ota yhteyttä

Eero Karjalainen

Toimialuejohtaja, infrapalvelut