Aircraft in sky setting sun sunset

Luvassa lämpenevää - pandemia antaa esimakua siitä, kuinka ilmastonmuutos jakaa yritykset hyötyjiin ja haitankärsijöihin

Luvassa lämpenevää - pandemia antaa esimakua siitä, kuinka ilmastonmuutos jakaa yritykset hyötyjiin ja haitankärsijöihin

Ilmastoasioiden johtaminen on tärkeä osa yritysten riskienhallintaa ja strategiatyötä. Tilanteesta jossa ilmastonmuutos tuo lisääntynyttä kuivuutta ja maastopaloja tai pandemiaan liittyviä toimitushäiriöitä yrityksen toiminnan kannalta tärkeillä alueilla, aiheutuu todennäköisesti merkittäviä liiketoimintariskejä. Toisaalta muutokset toimintaympäristössä luovat uusia mahdollisuuksia; esimerkiksi arvonluontiodotusten ja kulutustottumusten siirtyessä suosimaan nykyistä merkittävästi vähähiilisempiä ratkaisuja, hyötyjiä ovat näihin tuotteisiin ja palveluihin investoineet toimijat.

Ilmastonmuutoskeskustelu on kuluvan vuoden aikana jäänyt osin koronan varjoon. Terveydenhuollon, yhteiskunnan ja talouden toiminta täytyi pyrkiä varmistamaan, kun pandemiauutiset vyöryivät kevään tullen maailmalta kohti koti-Suomea. Poikkeuksellinen vuosi ei ole kuitenkaan poistanut ilmastotoimien kiireellisyyttä. Toimia tarvitaan nyt – ja kriisin jälkeen tahtia tulisi vain kiriä. Syksyn 2020 aikana Euroopan parlamentti, -komissio ja EU-jäsenvaltiot käsittelevät sekä sitovia vuoteen 2050 ulottuvia ilmastoneutraaliustavoitteita, että päivitettyjä kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita vuodelle 2030. Pöydälle on nostettu muun muassa 60 % päästövähennykset vuoden 1990 tasoon verrattuna – näiden toteuttamiseen on aikaa enää kymmenen vuotta. Mitä pandemia voi opettaa globaaleihin riskien varautumisesta, ja siitä, kuinka ketterät toimijat voivat ratkoa aikamme suurimpia haasteita?

Ilmasto kiinteäksi osaksi strategiaa

Moni ei uudenvuodenraketteja katsellessaan olisi uskonut, mitä vuosi 2020 tuo tullessaan. Talous- ja ilmastotieteilijät uskovat samaan ilmiöön ilmaston suhteen. Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän ja G20 maiden TCFD-aloitteen (Task-Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaan riippuen saavutettavista päästövähennyksistä ja kansainvälisestä konsensuksesta ilmastotavoitteissa, kasvaa siirtymäriskin tai fyysisen riskin mahdollisuus. Liiketoiminnalle ja taloudelle aiheutuvalla siirtymäriskillä tarkoitetaan esimerkiksi kiristyvää sääntelyä ja muuttuvia kulutuspreferenssejä, ja fyysisellä riskillä muun muassa lisääntyviä tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä. Vaihtoehtoa, jossa ilmasto ei vaikuttaisi toimintaympäristöömme merkittävästi jommankumman riskin kautta, ei tiedeyhteisön mukaan ole näköpiirissä. Näihin pandemian kaltaisiin mustiin joutseniin ja ilmastosta aiheutuviin riskeihin on kuitenkin mahdollista varautua ennalta. Ottamalla ilmasto riittävän kattavasti huomioon sekä siihen sopeutumisen, että torjunnan kannalta yrityksen strategiassa ja sen toimeenpanossa, voidaan turvata yritystoiminnan jatkuvuutta ja toisaalta luoda uusia kestäviin ratkaisuihin pohjautuvia liiketoimintamahdollisuuksia.

Ilmastotoimissa hyödynnettävä laajaa työkalupakkia

Pandemia on vaikuttanut hyvin eri tavoin eri toimialoihin ja liiketoimintamalleihin jakaen toimijoita hyötyjiin, haitankärsijöihin, ja valitettavasti jopa liiketoimintansa menettäneisiin. Aloilla, joihin koronan negatiiviset vaikutukset ovat iskeneet voimakkaimmin ovat pärjänneet ne, jotka ovat pystyneet luomaan nahkansa ja sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön. Koronan tapaan myös ilmasto luo markkinoilla uusia lainalaisuuksia, joiden mukanaan tuomia riskejä voidaan hallita ohjaamalla liiketoimintaa kohti vähähiilisempiä malleja.

Haasteita on siis näköpiirissä, mutta työkalupakki ilmastoriskinhallintaan ja päästövähennyksiin on onneksi laaja. Päästöintensiteetin ja ilmastoriskin pienentämiseen tähtääviä toimia ei kuitenkaan voi aloittaa sattumanvaraisesti, vaan niiden tulisi perustua huolellisesti asetettuun, liiketoimintaa palveleviin päästövähennystavoitteisiin ja ne toimeenpanevaan suunnitelmaan. Tätä varten on usein kannattavaa hyödyntää kansainvälisiä standardeja, kuten SBTi:tä (Science Based Targets Initiative), joka ohjaa asettamaan yrityksen ilmastotavoitteita Pariisin sopimuksen ja muiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Kansainväliseen viitekehykseen sidotut tavoitteet systematisoivat ilmastotyötä ja helpottavat niistä kertomista, sekä organisaatiossa että ulospäin sidosryhmille.

Tavoiteasetannan lisäksi ilmastostrategian valmistelussa ja päästövähennysten toimeenpanossa tulee huomioida tehdyt oletukset tulevaisuuden tapahtumahorisontista lyhyellä-, keskipitkällä-, ja pitkällä aikavälillä. Toisin sanoen, strategiatyössä on hyvä tarkastella erilaisia ilmastoskenaarioita ja arvioida niistä johtuvia mahdollisesti liiketoimintaan vaikuttavia kehityskulkuja, joihin liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja riskienhallinta tulisi suhteuttaa. Nokian hallituksen puheenjohtajana yhtiön suurimman murrosajan toimineen Risto Siilasmaa sanoin: ”Uuteen tilanteeseen reagointi on manageerausta. Tuleviin tilanteisiin vaikuttaminen etukäteen on johtamista. Johtamisen on aina oltava ennakoivaa ja aktiivista.”

Oleellisia kysymyksiä skenaariotarkastelussa voivat olla esimerkiksi:

  • ”Kuinka nyt tehtävän liiketoimintaan merkittävästi vaikuttavan investoinnin tuotto-odotuksille käy, jos keskeisen fossiilisen raaka-aineen hinta sääntelyn myötä tai raaka-aineen saatavuuden heikennyttyä kohoaa merkittävästi verrattuna uusiutuviin perustuvaan prosessiin?” tai
  •  ”Kuinka suuren riskin 2°C lämpenemisen mukainen merenpinnan nousu aiheuttaa kiinteistöillemme, muulle omistuksellemme ja liiketoiminnallemme?”

Kun yllättävät ja jopa epätodennäköiset, mutta realisoituessaan merkittävät tapahtumat, kuten globaali pandemia ollaan otettu huomioon, voidaan tositilanteessa siirtyä ketterästi varasuunnitelman toteutukseen ja säästää arvokasta reagointiaikaa. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida, että vaikka riskien konkreettinen toteutuminen tuntuisi epätodennäköiseltä, sijoittajien ja muiden sidosryhmien kiinnostus ilmasto- ja muihin ei-taloudellisiin tietoihin on kasvanut viime vuosien aikana voimakkaasti.

Kun riittävä näkemys toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista on saavutettu, riskienhallinta on otettu asianmukaisesti huomioon ja tavoiteasetanta luo vankan perälaudan ilmastotoimille, voidaan edetä tunnistamaan kustannustehokkaassa järjestyksessä liiketoiminnan kannalta olennaiset päästövähennystoimenpiteet. Tässä systematisoinnissa voidaan hyödyntää vältä – muuta – kehitä – kompensoi (Avoid – Shift – Improve – Offset) -ajattelua, jolla yrityksen päästöjä voidaan vähentää hallitusti, sidosryhmien odotukset huomioiden. Lähestymistavassa päästövähennyksiä haetaan ensisijaisesti niitä välttämällä; esimerkiksi kuljetusalan firmassa kuljetusreittejä optimoimalla, toiseksi liiketoimintamalleja, kuten logistisia ratkaisuja muuttamalla, ja kolmantena puhtaampia toimintoja ja prosesseja kehittämällä. Kun kaikki toteutettavissa olevat toimenpiteet ollaan tehty, voidaan tapauskohtaisesti harkita tavoitteeseen jäljellä olevien päästöjen kompensointia.

Tarvittavia keinoja ilmastoriskin huomioimiseksi on siis olemassa. Kysymys taitaa olla ennen kaikkea siitä, kuinka löytää liiketoiminnan kokoon ja muihin keskeisiin tekijöihin suhteutetut parhaat käytännöt; ilmastonmuutos ei katso liikevaihtoa, toimialaa-, tai pörssilistausta. Vaikutukset ovat kaikkialla – ne vain ilmenevät eri tavoin. Tutkijoiden arvioiden mukaan pandemiaan johtaneen viruksen arvellaan olleen läsnä jo pitkään ennen sen esiintuloa, ja tämän arvion voidaan nähdä pätevän myös ilmastonmuutokseen. Kaikki sen seuraukset eivät vielä näy meillä pohjoisessa, mutta merkit ovat jo esillä. Nyt on korkea aika ryhtyä tarvittaviin toimiin.

Kirjoittaja