Maailman vesipäivänä: Miten varmistamme suomalaisen vesihuollon kestävyyden?
Maailman vesipäivänä: Miten varmistamme suomalaisen vesihuollon kestävyyden?
Vietämme maailman vesipäivää kolmattakymmenettä kertaa 22.3.2023. YK julisti vuosittaisen vesipäivän vuonna 1993, ja sen tavoite on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tänä vuonna teemana on muutoksen nopeuttaminen vesi- ja jätevesikriisin ratkaisemiseksi.
Vesi- ja jätevesihuolto Suomessa toimivat kansainvälisesti katsoen hyvin. Voimme juoda turvallisin mielin hanavettä, ja vesistömme ovat suurelta osin puhdistuneet jätevesikuormituksesta.
Kuitenkin meidänkin on huolehdittava siitä, että vesihuolto on kestävää myös tulevaisuudessa. Miten laadukas vesihuolto sitten varmistetaan?
Ensiksi vesihuoltolaitosten infrastruktuuria on saneerattava, jotta se pysyy toimivana ja laadukkaana. Vesihuollon investointitarve on ”Vesihuollon investointitarve vuoteen 2040 mennessä” -selvityksen mukaan lähes kaksinkertainen vallitsevaan investointitasoon nähden. Valtaosa lisääntyvästä tarpeesta on vesihuoltoverkostojen saneeraustarpeita. Vesihuoltoverkostojen saneeraus kasvattaa vuosittain roolia vesihuoltolaitoksen toiminnassa.
Toiseksi vesihuollon kasvavat investointitarpeet kasvattavat muitakin resurssitarpeita. Pienissä vesihuoltolaitoksissa työtä kuvataan nykyisin usein tulipalojen sammutteluksi. Vesilaitoksella on oltava riittävä osaaminen ja henkilöstö, jotta se voi tehdä toimintaansa liittyviä päätöksiä ja toteuttaa toimintaansa taloudellisesti kestävästi. Vesihuoltolaitoksia yhdistämällä, sopimusyhteistyöllä ja verkostoitumalla voitaisiin varmistaa vesihuollon resurssit ja näin luodaan edellytykset vesihuollon suunnitelmalliselle kehittämiselle.
Kolmanneksi vesihuoltolaitoksilla on oltava yhä monipuolisempaa osaamista, jotta yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata ajanmukaisella osaamisella. Tarvitaan siis koulutusta ja osaamisen päivittämistä.
Kohti kestävämpää vesihuoltoa
Vesihuolto on jo itsessään kestävää kehitystä. Kaupungit ovat antaneet vesihuollon järjestämisen kestävän kehityksen tehtävänä vesihuoltolaitoksille. Mutta vesihuoltoakin tulee hoitaa kestävästi. Isoja kysymyksiä ovat esimerkiksi jäteveden sisältämien ravinteiden ja energian hyödyntäminen, uusiokemikaalien käyttö sekä energia- ja resurssiviisaus kaikissa vesihuoltotoiminnoissa.
Vesihuoltoa ei tehdä yksin, vaan kestävien vesihuoltolaitosten takeena on laaja yhteistyö, jossa kehittyviä vesihuoltolaitoksia tukevat yritykset ja viranomaiset. Vesihuoltolaitokset vastaavat palveluista toiminta-alueillaan, ja ennustettava viranomaistoiminta taas luo toiminnalle raamit ja tukee kehitystä. Ketterät ja verkottuneet yritykset tuottavat uusien tarpeiden mukaisia palveluita ja tuotteita ja mahdollistavat näin muutoksen kohti kestävää vesihuoltoa.
Summa summarum: Jotta vesihuoltopalvelut voidaan Suomessa turvata, tarvitaan vesilaitoksille riittävät hartiat: resurssit, osaaminen ja rahoitus. Näin vesihuollossa on mahdollista ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet, ja voimme kansalaisina, asukkaina ja yhteiskunnan jäseninä luottaa siihen, että käyttämämme vesihuoltopalvelut ovat turvallisia ja laadukkaita.
Reijo Kuivamäki, vesiliiketoiminnan johtaja
