Metsäkadosta hiilinieluihin
Trooppisissa metsissä, erityisesti Etelä-Amerikassa, riehui viime vuonna valtavia tulipaloja. Amazonin metsäpalojen määrä oli laskussa 2000-luvun alussa, mutta viime aikoina palot ovat lisääntyneet huomattavasti aiheuttaen suurta metsäkatoa. Tämä osoittaa, että toimet metsäkadon vähentämiseksi eivät ole olleet tarpeeksi kestäviä tai tehokkaita ja että metsien häviämiseen johtaneet syyt ovat edelleen olemassa.
Mitkä sitten ovat näitä syitä? Jos kysymys esitettäisiin Faktojen maailma -kirjassa, suuri osa vastaajista osoittaisi todennäköisesti sormella metsäteollisuutta. Se ei kuitenkaan ole oikea vastaus. Ylivoimaisesti suurin syy metsien häviämiseen on metsien muuttaminen maa- ja karjatalouskäyttöön polttamalla. Tätä tekevät erityisesti köyhät ihmiset, jotka kasvattavat ruokaa perheelleen tai rehua pihvikarjalleen menetelmin, jotka eivät ole kestäviä. Kyseessä on joukko väliinputoajia, jotka yrittävät saada perustarpeensa tyydytetyksi.
Jos kyseessä olisi pienemmän mittakaavan paikallinen ongelma, meillä ei olisi huolenaihetta. Näin ei kuitenkaan ole. Metsäkato on jo pitkään ollut ja on edelleen yksi keskeisimmistä syistä hiilidioksidipäästöjen lisääntymiselle. Metsien osuus maapallon pinta-alasta on vähentynyt 1700-luvulta nykypäivään 40 %:sta 30 %:iin. Tämä vastaa noin 1,3 miljardia hehtaaria eli 30 kertaa Saksan kokoista aluetta. Metsien väheneminen tarkoittaa noin 400 - 600 gigatonnin verran ilmakehään päässyttä hiilidioksidia. Ja ongelma on edelleen ratkaisematta. Metsäkato aiheuttaa vuosittain noin 15 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, jotka ovat 50 gigatonnia.
Metsäkadon syyt tunnetaan hyvin. Monilla alueilla syynä on köyhyys ja väestönkasvu, jotka lisäävät tarvetta raivata maata maatalouskäyttöön. Usein tähän liittyy myös hallitusten kyvyttömyys toteuttaa kestävää maankäyttö- ja maanviljelyspolitiikkaa. Joissain tapauksissa suuremman mittakaavan teollinen maatalous (kuten soijan, palmuöljyn tai kumipuun viljely) johtaa metsien hävittämiseen ruuantuotantoa varten. Vaikka joissakin maissa köyhyys on vähentynyt ja väestönkasvun paine hellittänyt, ja ne ovat siten onnistuneet vähentämään metsäkatoa, liian monet maat ovat vielä köyhyyden aiheuttamassa kierteessä.
Miten sitten kääntää negatiivisen kehityksen suunta? Ensimmäisenä metsäkato on saatava pysäytetyksi. Tähän voidaan päästä toteuttamalla politiikkaa, joka mahdollistaa köyhille ihmisille vaihtoehtoisen toimeentulon. Lisäksi tarvitaan vahvoja esteitä metsien muuttamiseksi muuhun käyttöön. Näitä menetelmiä voidaan täydentää esimerkiksi REDD+ -tyyppisillä rahoituskonsepteilla, joilla hiilidioksidimaksuja ohjattaisiin metsäkadon vähentämiseen.
Metsitys on toinen tärkeä ratkaisu, jolla voisi olla keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maailmassa on noin 200 - 300 miljoonaa hehtaaria tuottavaa maata, joka voitaisiin metsittää. Tämä vastaisi noin 100 - 150 gigatonnin hiilinielua. Maailmassa on lisäksi valtavasti vähätuottoisia kuivia alueita, joita voitaisiin käyttää peltometsäviljelyyn. Pelkästään Afrikassa 50 miljoonaa hehtaaria voitaisiin ottaa peltometsäviljelykäyttöön, mikä sitoisi 60 - 70 gigatonnia hiilidioksidia. Jos haluamme pitää lämpötilan nousun 1,5 asteessa, jäljellä oleva päästövara on noin 500 gigatonnia. Uudet istutusmetsät voisivat kasvattaa tätä päästövaraa 60 %:lla.
Metsien hiilinielujen lisäämisen kustannukset ovat pieniä verrattuna teknisiin ratkaisuihin. Tuottavilla mailla kustannus voi olla hyvinkin alhainen tai jopa nolla, jos uusia metsäalueita hoidetaan kestävästi ja hakattu puu hyödynnetään rakennusmateriaalina tai muina hyödykkeinä. Kuivalla maalla metsityksen kustannus olisi 50 - 170 USD hiilidioksiditonnia kohden. Tämäkin olisi vähemmän kuin teknisten ratkaisujen hinta. Hiilinielun lisäksi se toisi myös merkittäviä sosioekonomisia ja ympäristöhyötyjä köyhille ihmisille. Euroopan päästökauppamarkkinoilla hiilidioksidin hinta on 25 - 30 USD. Näillä hinnoilla voitaisiin kasvattaa valtava määrä metsää hiilinieluiksi, jos markkina sallisi sen.
On selvää, että metsäkato pitää saada pysäytetyksi ja uusia metsiä pitää istuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä kaikki on mahdollista, jos saamme kehitettyä toimivan globaalin hiilimarkkinan. Nyt on aika ryhtyä visiosta tekoihin.
