Aquaculture, the farming of fish and crustaceans, is the fastest growing food industry in the world right now.

Miten ihmisen toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen seurataan?

Miten ihmisen toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen seurataan?

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on arvioida esimerkiksi jätevedenpuhdistamon tai muun luvanvaraisen toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Kalakannoissa tapahtuvat muutokset voivat näkyä kalansaaliin määrässä, saaliin koostumuksessa tai kalastustapojen muuttumisena. AFRYn palveluihin kuuluu koko kalataloudellisten tarkkailumenetelmien kirjo.

Kalataloudellisten seurantojen menetelmävalikoima on laaja. Tarkkailuja ja erilaisia selvityksiä toteutetaan niin sisävesissä kuin merialueillakin. Päätavoitteena on seurata mahdollisia muutoksia kalastossa tietyllä alueella, joten käytettävän tarkkailumenetelmän tulee soveltua kohteeseen ja seurattavaan vaikutukseen.

Koekalastus

Tyypillisimpiä kalataloudellisia tarkkailumenetelmiä ovat erilaiset koekalastukset: verkkokalastukset ja sähkökalastukset, joilla selvitetään kalakantojen rakennetta. Rapukantojen tilaa voidaan seurata koeravustuksin. Jos toiminnanharjoittajan aiheuttamilla päästöillä arvioidaan olevan mahdollisia vaikutuksia kalojen lisääntymiseen, toteutetaan poikasnuottauksia ja -haavintoja tai esimerkiksi kutupesäkartoituksia. Koekalastusten avulla hankitaan usein myös näytekaloja, joita tarvitaan kalojen käyttökelpoisuuden arviointiin esimerkiksi haitallisten aineiden tai kalojen makuvirheiden seuraamiseksi. Näytekaloista saatavien suomujen tai otoliittien eli kalan kuulokivien perusteella voidaan tehdä ikämäärityksiä.

Kalastustiedustelu

Kalastustiedustelu on yksi käytetyimmistä seurantamenetelmistä kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Kalastustiedustelulla selvitetään vapaa-ajankalastuksen tai kaupallisen kalastuksen saalista, pyyntimuotoja ja esimerkiksi kalastukseen kohdistuvia haittoja. Aineistoista johdetaan niin sanottuja yksikkösaalistietoja, mikä tarkoittaa tietyllä pyynnin määrällä saatua saalista, esimerkiksi kalansaaliin biomassaa yhtä verkkoa kohden. Yksikkösaalista käytetään kalakannan koon mittarina.

Kalastuskirjanpito

Vähemmän tunnettu, mutta jo pitkään käytetty yksikkösaalisaineistoa hyödyntävä tarkkailumenetelmä on kalastuskirjanpito. Kalastuskirjanpito tarkoittaa nimensä mukaisesti menetelmää, jossa kalastaja pitää kirjaa kalastuksensa määrästä, pyyntivälineistä, pyynnin ajallisesta kestosta sekä saaliista tietyllä alueella. Kalastaja havainnoi usein myös muita ympäristömuutoksia, kuten jääpeitteisen kauden pituutta ja pyydysten limoittumista, joita hyödynnetään tulosten analysoinnissa.

Petteri toimii kirjanpitokalastajana Päijänteellä

AFRYn Jyväskylän toimistolla työskentelevä infrapalvelujen osastopäällikkö Petteri Hulkko toimii vapaa-ajallaan kirjanpitokalastajana Pohjois-Päijänteen alueella osana AFRYn ympäristöyksikön toteuttamaa Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailua.

”Tarkkailuprojektia hoitanut entinen kollegani tiesi minun olevan innokas kotitarvekalastaja ja houkutteli minut mukaan”, Petteri kertoo. ”Olin kuullut, että kirjanpitokalastajista on tällä alueella pulaa, joten toki olin valmis auttamaan. Saaliiden kirjaaminen on pieni vaiva ja houkuttelin mukaan myös muita lähialueella kalastavia, jotka tosin ovat kirjanpitonsa jo lopettaneet”.

Petteri Hulkko kalastaa talvella
Petteri Hulkko kalastaa pääasiassa talvella.

Petteri kalastaa Päijänteen Murto-Poronselällä pääasiassa talviaikaan. Pikkupojasta asti kalastanut Petteri on pitänyt verkkoja samoilla apajilla lähes parikymmentä vuotta. Pyydyksiä koetaan ystäväporukalla ja kalaa, pääasiassa kuhaa, riittää jaettavaksi asti. Kalastukseen yhdistyy mukavalla tavalla myös hyötyliikunta sekä luonnon havainnointi.

”Talvet ovat keskenään tätä nykyä hyvin erilaisia, mikä vaikuttaa omien kalastusmahdollisuuksien lisäksi myös kalojen liikkeisiin”, Petteri toteaa ja jatkaa: ”Joinain talvina olen uistellut vielä loppiaisena, kun taas tänä talvena verkot sai turvallisesti veteen jo joulukuun puolivälissä. Kalakannan tilassa en ole yleisesti ottaen havainnut suuria muutoksia.”

Kirjoittaja

Anna Väisänen
Johtava asiantuntija, vesiekologia

Kalatalousselvitykset

Kiinnostuitko? Lue lisää kalatalousselvityksistämme

Toteutamme kalataloudellisia tarkkailuja ja selvityksiä koko Suomen alueella. Palveluihimme kuuluvat myös mm. vaikutusarvioinnit, kalataloudelliset kunnostukset, inventoinnit sekä kalastokorvaukset.