Nyt on aika laittaa väestönsuojat kuntoon
Nyt on aika laittaa väestönsuojat kuntoon
Euroopan turvallisuustilanne on yhtäkkiä muuttunut kireäksi. Ukrainan sota ja huoli konfliktin mahdollisesta laajenemisesta on herättänyt keskustelua, miten meillä Suomessa väestönsuojelu hoidetaan ja millaisia väestötiloja meillä on. Keskustelun käydessä vilkkaana suojatiloista jokaisen väestönsuojan omistajan olisikin syytä nyt käydä suojansa läpi ja tarkistaa, onko siellä tarvetta huoltotoimenpiteille tai varustehankinnoille. Sillä suojatila, joka ei ole kunnossa, on suojaton tila.
Suomessa on jo lähes sadan vuoden ajan käytetty paljon resursseja siihen, että väestönsuojapaikkoja olisi riittävästi. Ensimmäinen väestönsuojelulaki tuli voimaan 1939, ja tällä hetkellä Pelastuslaissa 379/2011 todetaan, että väestönsuoja on rakennettava asuinrakennusta varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 m2, ja teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten, jos sen kerrosala on vähintään 1500 m2.
Suurin osa väestönsuojista sijaitsee kerrostaloissa, mutta varsinkin suurissa kaupungeissa on myös isoja yhteisväestönsuojia, jotka normaalioloissa toimivat esimerkiksi pysäköintilaitoksina, varastoina, metroasemina tai urheilun suorituspaikkoina. Monille ihmisille on väestönsuojapaikka sekä asuintalossa ja työpaikalla, joten väestönsuojapaikkoja on pääsääntöisesti kaupungeissa enemmän kuin asukkaita.
Pitkään jatkunut rauhallinen ajanjakso Euroopassa on kuitenkin aiheuttanut illuusion, että varojen käyttäminen väestönsuojien kunnossa pitämiseen on turhaa tai toissijaista. Ajateltiin, että eihän niitä suojia enää tarvita. Siksi tällä hetkellä moni väestönsuoja on siinä kunnossa, ettei niitä välttämättä saada valmiuteen lain määräämän 72 tunnin aikana poikkeusolojen alkamisesta.
Kuntokartoitus kertoo tarvittavat kunnostustoimet ja varautumissuunnitelma varmistaa suojan toimintakuntoon nopeasti
Mikäli väestönsuojan omistajalla ei ole täyttä osaamista arvioida suojan kuntoa, on syytä palkata asiantuntija suorittamaan kuntokartoitus. Kuntokartoituksessa käydään läpi väestönsuojan kaikki osa-alueet kuten rakenteet, ovet ja venttiilit, LVIAS-järjestelmät sekä väestönsuojavarusteet. Lopuksi laaditaan raportti, jossa listataan kaikki tarvittavat korjaus- ja kunnostustoimenpiteet. Toimenpiteet jaotellaan sen mukaan, onko ne tehtävä heti vai voidaanko ne toteuttaa myöhemmin ilman, että suojan toiminta vaarantuu.
Jokaisella väestönsuojalla on myös oltava varautumissuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään kaikki toimenpiteet, joilla suoja saadaan nopeasti toimintakuntoon poikkeusoloissa. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan jokaiselle toimenpiteelle vastuuhenkilö ja aikataulu.
Mitä suojatiloilla suojellaan?
Väestön lisäksi poikkeusolojen varalta on syytä suojata muutakin. Suojatiloihin kannattaa sijoittaa jo normaalitilanteessa yrityksen tai yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten hätä- ja johtokeskukset, erityistä turvallisuutta vaativat toimistot tai tuotantotilat ja datakeskukset. Tällaisia suojatiloja, joissa oleskellaan ja työskennellään säännöllisesti, kutsutaan toiminnallisiksi suojiksi. Ne varustetaan valmiiksi sekä normaali-, että poikkeustilan toimintoihin. Tekniikassa huomioidaan molemmat käytöt ja sujuva siirtyminen niiden välillä. Mahdollisen poikkeustilan yllättäessä kaikki on jo valmiina eikä siirtymisiä tarvita.
Toisaalta fyysisten uhkien lisäksi nykyajan kyberuhat vaativat vankkaa suojaustasoa jo normaalitilanteessa. Tähän tarkoitukseen nykyaikaisissa suojatiloissa voidaan käyttää monenlaisia suojarakenneratkaisuja. Kyberturvallisia tiloja voidaan rakentaa myös tavallisiin toimitaloihin.
Helpoimmin vankat suojatilat saadaan sijoittamalla ne maan alle, mielellään kalliotiloihin. Fyysinen suojaus on yksinkertaista ja kallio helpottaa myös sähköisiä uhkia vastaan. Kalliotilan vakioidut olosuhteet helpottavat tekniikan mitoitusta. Toiminnallinen suojatila voi sijaita myös maan päällä, mutta silloin suojautuminen on vaativampaa kuin maan alla.
Suojatilat kuntoon silloin, kun suojaa ei tarvita
Me AFRYllä teemme olemassa oleviin suojatiloihin toimivuustarkasteluja ja autamme asiakkaitamme uudistamaan olemassa olevia suojia ja toteuttamaan uusia korkean suojaustason tiloja. Jotta väestömme olisi mahdollisen uhan sattuessa hyvin suojattu ja yhteiskunnan kriittiset toiminnot turvassa, suojat on laitettava kuntoon silloin, kun suojaa ei tarvita. Pidetään siis ajoissa huolta, että suojatiloistamme ei tule suojattomia tiloja.
Kirjoittajat
Magnus Långstedt
Erityisasiantuntija, Suojatilat
Markku Häkkinen
Osastopäällikkö, Suojatilat