Onko kaivosteollisuus riskibisnestä: miten olla kannattava ja kestävä samaan aikaan?

Metallit eivät maailmasta lopu, mutta niiden kaivaminen ja jalostaminen on muuttunut ja muuttuu edelleen työläämmäksi malmien metallipitoisuuksien pienentyessä. Se tarkoittaa, että kerrankaivetusta malmista pyritään saamaan irti enemmän eri metalleja ja alhaisten arvoainepitoisuuksien takia malmin prosessoinnille haetaan kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Kaivosyhtiöt hakevatkin jatkuvasti uusia malmin prosessointitapoja. Uudet prosessit tuovat mukanaan kuitenkin prosessiriskin, joita voidaan hallita huolellisilla prosessin laboratorio- ja ”pilot-mittakaavan koeajoilla. Myös malmin louhintatapoja kehitetään kohti kustannustehokkaampia, automatisoituja ja kestävyysperiaatteen mukaisia teknologiaratkaisuja.

Kaivostoiminta ei voi kuitenkaan perustua pelkästään operatiivisten kustannusten optimointiin ja taloudellisen hyödyn maksimointiin kaivoksen elinkaaren aikana. Ympäristövaatimukset kaivoksille ovatkin kiristyneet 2000-luvulla selvästi. Kiristykset ovat pitäneet sisällään niin tiukentuneita luparajoja olemassa oleville haitta-aineille kuin kokonaan uusia päästörajoja uusille haitta-aineille. Lisäksi kaivosalan toimijoiden tarkkailuvaatimukset ovat kiristyneet tuntuvasti. Uudet lupapäätökset voivat sisältää lähes sadan haitta-aineen tarkkailuvelvollisuuden.

Myös ympäristölupaa varten tehdyn suunnittelutyön vaatimustason tuntuva kiristys mm. Euroopan unionin vesipuitedirektiivin takia on vaikuttanut merkittävästi kaivosteollisuuden toimintaympäristöön. Luvittajalle ei enää riitä yleisluontoinen lupahakemus, jolle viranomainen antaa ympäristöluvan lupaehtoineen. Lupaviranomainen vaatii nykyisin hyvin yksityiskohtaiset suunnitelmat niin käytettävistä tuotantoprosesseista kuin vesi- ja ilmapäästöjen hallinnasta.

Kaivosprojektin monimutkaisuus edellyttää strategista suunnittelua

Kaivosprojektien kompleksisuus onkin huomattavaa, ja projektien kokonaisvaltainen arviointi on äärimmäisen vaikeaa. Täten alkuvaiheessa olevien kaivoskehitysprojektien tulisi puntaroida useita erilaisia konsepteja hankkeen toteutukselle optimaalisen vaihtoehdon löytämiseksi. Suurtuotannon tuomat mittakaavaedut eivät välttämättä ole enää ainoa ratkaisu, vaan tulevaisuudessa vaihtoehtona on myös rajoittaa projektin kokoa ympäristön ehdoilla. Pienempi toteutusratkaisu kaivoksen osalta ei välttämättä tavoittele parasta taloudellista voittoa, mutta sillä on muita etuja. Kaivosprojektien vaikutuksia tulisikin tarkastella yli ympäristölupien minimivaatimusten.

Alkuvaiheen suunnittelu ja määrittely pienentävät kaivosprojektin riskejä merkittävästi

Kompleksisuus tarkoittaa myös sitä, että kaivosprojektien alkuvaiheen yksityiskohtaiseen suunnitteluun kohdistuu aiempaa huomattavasti enemmän odotuksia ja tarpeita. Kaivosprojektien kehitystyössä panostetaankin tällä hetkellä sekä tuotantoprosessin kehittämiseen että vesi- ja ilmapäästöjen hallinnan suunnitteluun tuntuvasti enemmän aikaa ja rahaa projektin alkuvaiheessa kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Ei riitä, että tunnetaan malmin sisältämät arvometallit. Pitää tuntea myös malmin sisältämät ympäristölle haitalliset aineet. Ei riitä, että saadaan eroteltua arvoaineet malmista. Pitää tietää, miten muut aineet käyttäytyvät jatkojalostusprosessissa. Ei riitä, että haetaan yleisluontoisesti ympäristölupaa. Pitää pystyä kertomaan varsin yksityiskohtaisesti, miten tuotantoprosessi toimii ja miten vesi- ja ilmapäästöjä hallitaan.

Suuntaus on tervetullut. Projektin huolellisella alkuvaiheen määrittelyllä pienennetään kaikkia hankkeen oleellisia riskejä merkittävästi. Prosessiriski pienenee, kun prosessin toimivuus on todettu, ja ympäristöriski on hallinnassa, kun prosessi ja sen sivuilmiöt tunnetaan ja niistä huolehditaan. Riskien hallinta on välttämätöntä, sillä kaivoshanke on arvoton, mikäli arvometalleja ei saada taloudellisesti eroteltua malmista. Hanke on arvoton myös ilman ympäristölupaa. Kaivoshankkeiden rahoittajat tietävät tämän, ja siksi liian suuren riskin sisältävät hankkeet jäävät lopulta toteutumatta.

Jyrki Noponen
teknologiapäällikkö, prosessiteollisuus, AFRY

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden kaupallisena artikkelina.