Opinnäytetyö poiki uutta tietoa betonin kuivattamisesta
Opinnäytetyö poiki uutta tietoa betonin kuivattamisesta
Rakennusala on paininut jo pitkään tuotantoa tahdistavan betonin kuivumisajan kanssa. Betonin kuivumisesta periytyvät häiriöt tahtituotannossa, huono ennustettavuus aikatauluissa ja kuivatuksen kustannukset ovat omiaan lisäämään ongelmia asuinkerrostalotuotannossa.
Kohteiden kuivumisajoissa piilee kuitenkin merkittävästi lyhennyspotentiaalia, minkä osoittaa AFRYllä (entinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy) työskentelevän nuoremman asiantuntijan, Aleksi Koskenniemen, Tampereen yliopistoon tekemä diplomityö ”Betonirakenteiden kuivumisen hallinta tahtiaikataululla toteutetuissa asuinkerrostalohankkeissa” (2022).
Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat merkittävimmät kuivumisen läpimenoaikaan vaikuttavat tekijät tarkasteltavissa kohteissa, ja voidaanko Fira Rakentaminen Oy:n n kuivatusmallia hyödyntämällä lyhentää betonirakenteiden kuivumisaikoja. Työstä käy ilmi, että kuivumisaikoihin vaikuttavat haasteet ovat moninaiset, ulottuen suunnitteluvaiheessa tapahtuvasta rakennetyyppien valinnasta rakentamisaikaiseen olosuhdehallintaan ja kuivatusprosessin läpivientiin osana muuta tuotantoa. Tulosten perusteella vahvistui käsitys siitä, että toteutuneet pitkät kuivumisajat viittaavat puutteisiin betonin kuivumiseen vaikuttavien keskeisimpien tekijöiden hallinnassa. Rakentamisen projektiluontoisuus ja tätä kautta työmaittain eroavat toimintatavat eivät helpota asiaa.
Tunnistamalla ongelmat ja reagoimalla havaittuihin ongelmiin, voidaan kuivumisaikoja kuitenkin hallita ja ennustaa paremmin, mikä edesauttaa tuotannon häiriöiden vähentämistä ja virtauksen parantamista.
- Kuivatusprosessissa on paljon muuttujia ja riippuvuuksia, eikä monenkaan asian tarvitse mennä pieleen niin kokonaisuus menee pieleen. Kokonaisuuden hallinta onkin betonin kuivattamisessa iso haaste, Aleksi Koskenniemi kertoo havainnoistaan.
- Kuivatusprosessin hallinta rakentuu kuitenkin yksinkertaisista palasista. Esimerkiksi niin sanotulla maakostealla betonilla valettua kylpyhuoneen lattiaa ei tule kastella, tai seurauksena voi olla todella pitkä kuivumisaika suunniteltuun nähden. Suojaus pitää olla kunnossa, Koskenniemi jatkaa.
AFRYllä on pitkät perinteet Vahasen kautta kosteudenhallinnan ja betonin kuivattamiseen liittyvien teemojen kanssa. Yrityksessä tehdään hartiavoimin töitä paremman kosteudenhallinnan puolesta konsultoimalla ja kouluttamalla.
- Olemme tehneet Fira Rakentaminen Oy:n kanssa pitkään yhteistyötä erilaisten projektien tiimoilta. Koskenniemen opinnäytetyönkin aihe juonittiin yhdessä Firan kanssa, kun aiheena on useimmiten ollut betonin kuivuminen ja kosteudenhallinta työmaalla, vanhempi asiantuntija, työnohjaaja ja tuoreen diplomityön toinen tarkastaja Pauli Sekki kertoo.
Firalla laatupäällikkönä työskentelevä Emma Maliniemi kertoo, että asuntotuotannon virtautus vaatii betonin kuivumisaikojen hajonnan vähentämistä ja kuivumisaikojen huomioimista aikataulussa.
– Häiriöiden poistaminen betonin kuivumisen aikana on yksi tärkeä tekijä asuntotuotannon virtautukseen liittyvässä teemassa. Meillä on paljon käsittelemätöntä dataa tutkittavana, mihin Koskenniemen diplomityö antaa uutta näkökulmaa. Koskenniemen työssä on pystytty osoittamaan, että jos jokin asia tehty oikein, siitä saatavat edut ovat merkittäviä, Maliniemi mainitsee.
Kuivatusmallin kehitystä opinnäytteen tulosten pohjalta
Opinnäytteen oppeja on ehditty jo viedä käytäntöön konkreettisiksi toimenpiteiksi.
Fira on luonut kuivatusmallin systeemisen toimintatavan ja osaamisen kehittämiseksi ja nyt kuivatusmallia voidaan ennestään kehittää opinnäytteen tulosten perusteella.
Kyse on aikajono tehtävistä toimenpiteistä, kun läpimenoaikaa halutaan nopeuttaa.
- Meillä on käytössä uusi kuivumisarvio-ohjelma, ja lisäksi vanhojen kohteiden kuivumisajat on analysoitu. Jokaisessa kohteessa käydään läpi riskit kuivattamisen osalta ennen projektin alkua. Lisäksi parannamme suunnitteluyhteistyötä ja työnjohdolla on käytössä entistä visuaalisempi digitaalinen tilannekuva kuivattamisesta. Järjestämme myös kosteudenhallinnan koulutuksia kaikille asuntotuotannossa työskenteleville. Kun joku kohde päättyy, data analysoidaan ja kuivatusmallista kerätään palautetta. Kaiken kaikkiaan meillä on tällä hetkellä käytössä aikaisempaa tarkempaa tietoa siitä, milloin rakenteet ovat kuivia. Kuivumismallin avulla pysymme kunnianhimoisissakin aikatauluissa, Maliniemi kertoo.
Mitä työtä vielä tarvitaan, jotta ongelmilta vältyttäisiin betonin kuivattamisessa?
- Itse pidän tärkeänä suunnitteluratkaisujen optimointia, mikä tarkoittaa hyvää yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa. Nopeampi vesikattovaihe, vähemmän paikallavaluja ja välipohjien tiiveys jo runkovaiheessa, jotta sadevedet eivät pääsisi kastelemaan betonia, Maliniemi muistuttaa.
- Työmailla olisi hyvä saada olosuhteet rutiinilla hallintaan. Ihmisiä liikkuu, tavaroita liikkuu ja puolivalmis rakennus pyritään saamaan syyssateilla lämpimäksi. Tämä on ainainen ongelma, johon joudutaan usein keksimään lennosta ”uusi ratkaisuja”, kun toimintamalleja olosuhteiden hallintaan ei olla suunniteltu ennakkoon, Sekki sanoo.
- Olisi hyvä tunnistaa myös kuivatusprosessien ja kuivatusmenetelmien riippuvuudet muuhun tuotantoon. Kokemuksien perusteella esimerkiksi betonivalujen lämmityskaapeleita on kytketty irti seuraavien työvaiheiden tieltä, ajattelematta vaikutuksia rakenteen kuivumiselle. Vaatii vielä työtä, että mallit saadaan myös käytäntöön. Kokonaisuuden on toimittava, jotta tavoitteisiin päästäisiin, Koskenniemi summaa.
Aleksi Koskenniemen opinnäytetyö on luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201131288
