Paahderata lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta
Paahderata tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta
Kaupunkialueiden viherrakenteen kehittämisessä painopiste on yhä enemmän monimuotoisuutta edistävissä suunnitteluratkaisuissa. Yksi viime aikoina hyödyntämämme ratkaisu ratahankkeessa on paahderata. Se on innovatiivinen vihreä päällysrakenne, joka yhdistää ekologisuuden ja toiminnallisuuden kaupunkiympäristöissä.
Mikä on paahderata?
Paahderadan ydinajatus on luoda vähäistä hoitoa vaativa viheralue, jonka kasvillisuus koostuu kuivuutta, paahdetta ja niukkaa kasvualustaa sietävistä niitty- ja ketokasveista. Perinteisiin nurmiratkaisuihin verrattuna paahderadat ovat ekologisempia ja taloudellisempia sekä ympäristövaikutuksiltaan positiivisempia.
Paahderata tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta sekä lisää viherrakenteen sopeutumiskykyä muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Kun kasvit juurtuvat kunnolla alkuvaiheen 1–2 vuoden aikana, paahderadat eivät enää vaadi kastelua tai säännöllistä leikkausta. Lisäksi perinteisiin koviin pintoihin verrattuna paahderata parantaa kaupunkiviihtyisyyttä, hillitsee lämpösaarekkeiden vaikutusta ja hidastaa hulevesien valuntaa.
Ensimmäiset paahderadat Suomessa
Suomessa paahderatoja toteutettiin ensimmäistä kertaa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa, jossa rakennettiin noin 4,5 kilometriä uutta raitiotieyhteyttä. Tästä noin 900 metriä suunniteltiin ja toteutettiin paahderatana erilaisten menetelmien avulla. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ympäristöystävällinen ja helppohoitoinen vaihtoehto perinteiselle nurmiradalle.
Paahderatojen suunnittelua varten oppeja haettiin muun muassa Saksasta ja Puolasta, ja kasvivalintoihin inspiraatiota toi Helsingin saariston ja luotojen ainutlaatuinen kasvillisuus.
Kolme erilaista paahderatavaihtoehtoa
Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa kokeiltiin kolmea erilaista ratkaisua, jotka suunniteltiin katuympäristöön sopiviksi. Näin varmistettiin, että eri olosuhteisiin löytyisi toimiva toteutustapa.
Siemeneroosiomatto
Hermannin rantatien tuulisella osuudella käytettiin siemeneroosiomattoa, jossa niittykasvien siemenet on kudottu maton sisään. Lisäksi ratajaksoa täydennettiin istutettavilla taimilla.
Maksaruoho-sammalmatto
Nylanderinpuiston kohdalla käytettiin valmista maksaruoho-sammalmattoa, joka on valmis heti asennuksen jälkeen. Maksaruohomattojen kesään mittaan muuttuva ilme on herättänyt ihastusta.
Kasvualustan pinnalle kylvettävät siemenet ja joukkoon istutettavat taimet
Vallilanlaaksossa kasvualusta kylvettiin siemenillä, ja täydennyksenä istutettiin taimia. Tälle rataosuudelle toteutettiin myös erityinen "kasvitieteellinen paahderata" yhteistyössä Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kanssa.
Onnistunut toteutus ja tulevaisuuden näkymät
Paahderatojen onnistumisen kannalta ratkaisevaa oli tiivis yhteistyö rakentajien ja raitiotien kunnossapidon kanssa. Ensimmäisen kasvukauden jälkeen paahderadat ovat lähteneet hyvään kasvuun, mutta niiden pitkäaikaisista käyttökokemuksista tarvitaan vielä lisää tietoa tulevina vuosina. Kasvillisuuden kehittymistä ja kunnossapidon tarvetta tullaan jatkossa seuraamaan tarkasti.
Paahderadat osoittavat, että kaupunkiympäristöihin voidaan tuoda ekologisesti kestäviä ja monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja, jotka lisäksi vähentävät ylläpitokustannuksia. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia kaupunkien viherrakenteen kehittämiseen.
Kun kaipaatte rohkeita ja kestäviä ratkaisuja kaupunkiympäristön suunnitteluun, olettehan yhteydessä maisemasuunnittelijoihimme. Autamme mielellämme!
