Puu viitoittaa tietä kestävämpään rakentamiseen
Puu viitoittaa tietä kestävämpään rakentamiseen
Eurooppalainen rakennussektori on murroksessa, kun rakentaminen digitalisoituu ja integroituu ja materiaalit muuttuvat ympäristöystävällisemmiksi. Samaan aikaan alaan vaikuttavat muun muassa Ison-Britannian, Ranskan ja Saksan demografiset muutokset ja kohonneet rakennuskustannukset.
Kun EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui syyskuussa 2020 rakennussektorin mahdollisuudesta muuttua hiililähteestä hiilinieluksi käyttämällä eloperäisiä materiaaleja rakentamisessa, odotukset Covid-pandemian jälkeisestä puurakentamisen elpymisestä olivat korkealla. Nyt voidaan tarkastella, ovatko rakennussektorille asetetut odotukset täyttyneet.
Rakentaminen elpynyt Covid-pandemian alun jälkeen Keski-Euroopassa
Keskieurooppalainen rakennusteollisuus on hyvässä kunnossa, ja se on yksi vähiten pandemiasta kärsineistä toimialoista. Kansallisten toimintatapojen seurauksena uudisrakentaminen väheni Isossa-Britanniassa yli 25 % vuonna 2020, kun taas Ranskassa vastaava luku oli vain 12 %. Saksassa rakentaminen laski vain alle prosentin. Vuonna 2021 kaikissa kolmessa maassa rakentaminen elpyi pudotusta edeltäneelle tasolle.
Kestävien materiaalien käyttö rakentamisessa ei ole enää pieni markkinasegmentti, vaan kestävistä materiaaleista on tullut varteenotettava vaihtoehto betonille, teräkselle ja petrokemian polymeereille.
Pohjoismaat ja Keski-Euroopan maat ovat perinteisesti olleet edelläkävijöitä puurakentamisessa muuhun Eurooppaan verrattuna. Puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on globaalisti noin 5 % (EU:ssa 11 %), ja sen kehitys perinteisten materiaalien korvaajana jatkuu myönteisenä. Puurakentaminen on lisääntynyt jatkuvasti Euroopan kolmella keskeisellä markkinalla kriiseistä tai raaka-aineiden saatavuudesta riippumatta.
Puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttö rakentamisessa vaihtelee alan kansallisten rakenteiden, rakennusmääräysten ja kulttuuristen tekijöiden mukaan. Siinä missä puurakentamisen osuus asuntorakentamisessa on Ranskassa kasvanut nopeasti 10 %:iin ja kasvu jatkuu voimakkaana, Saksassa sen kasvu on ollut maltillisempaa mutta vakaata ja on noussut 21 %:iin viime aikoina. Edelläkävijä on Iso-Britannia, jossa yli 50 % kaikista uusista taloista on puurakenteisia. Kasvua on vauhdittanut puurunkorakenteisten talojen suosio.
Kestävien tuotteiden kysyntä on kasvussa
Puutuotteiden kysyntä Euroopan rakennussektorilla oli yli 115 miljoonaa kuutiota vuonna 2019. Tästä kysynnästä 65 % tuli Länsi-Euroopasta. Volyymit olivat suurimmat sahatavarasta tehdyillä tuotteilla kuten ristiinliimatulla massiivipuulla (cross laminated timber, CLT) ja rakennuspuulla. Isossa-Britanniassa yli 80 % OSB-levyistä (oriented strand board) ja 50 % vanerista käytetään rakentamiseen. Ranskassa pieni osa vanerista menee muuhun loppukäyttöön, mutta OSB-levyjä käytetään pääasiassa rakentamisessa. Saksassa rakentamiseen käytetään puolestaan noin 70 % OSB-levyistä ja vanerista.
Vaikka insinööripuutuotteilla ja puulevytuotteilla on rakentamisessa vielä pienet markkinaosuudet, ne luovat perustan betonin ja teräksen korvaamiselle. Erilaiset kannustimet rakennusmääräyksissä tarjoavat mahdollisuuksia monikerroksisiin rakennuksiin ja modulaarisiin menetelmiin, joissa materiaaleja kuluu paljon.
Puu on materiaalina ilmaston kannalta ylivertainen
Rakennusteollisuuden osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on jo 35 %. Väestön kasvaessa rakennusteollisuuden ilmastovaikutuksia on saatava nopeasti hillittyä. Kaupungistumisen lisääntyminen tarkoittaa, että 75 % vuonna 2050 tarvittavasta rakennuskannasta on vielä rakennettava.
Perinteiset rakennusmateriaalien raaka-aineet ja tuotantoprosessit aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, kun taas niiden hiilensidonta on häviävän pientä. Sen sijaan jokainen kuutiometri puuta, jota käytetään korvaamaan toista rakennusmateriaalia, vähentää ilmastopäästöjä neljän eri mekanismin kautta.
- Puun pitkäikäisyyden ansiosta hiili säilyy sidottuna rakennetun ympäristön puumateriaaleissa. Nielut siirtyvät metsästä rakennettuun ympäristöön.
- Puun käyttäminen perinteisten materiaalien korvaajana vähentää fossiilisperäisten teräksen ja sementin tuotannon päästöjä.
- Puunjalostus tuottaa sivuvirtoja, joita voidaan hyödyntää muissa biopohjaisten tuotteiden ja materiaalien tuotantoprosesseissa tai käyttää raaka-aineena energiantuotannossa. Lisäksi elinkaarensa lopussa olevaa jätepuuta voidaan hyödyntää energiantuotannossa korvaamaan fossiilisperäistä energiaa. Kuusipuun lämpöarvo on puolet polttoaineena käytetyn öljyn lämpöarvosta.
- Pitkällä aikavälillä puun jalostaminen pitkäkestoisiksi tuotteiksi edistää hoidettujen havumetsien hiilensidontakykyä.
Puurakentaminen vauhdittuu
Puunjalostusteollisuuden kustannusrakenne eroaa merkittävästi sementti- ja terästuotannon kustannusrakenteesta. Siinä missä puutuoteteollisuudessa energian osuus kokonaiskustannuksista on vain 3 %, on se sementin tuotannossa 13 % ja teräksen tuotannossa 20 %. Aiemmin betoni- ja teräsrakentamisen kustannukset olivat keskimäärin noin 6 % alhaisemmat kuin puurakentamisen.
EU:n päästökaupan laajeneminen neljänteen vaiheeseensa vuonna 2021 - 2030 ja mahdollisesti suunniteltujen kansallisten päästökauppajärjestelmien toimeenpano vaikuttavat rakentamisen neliöhintoihin. Saksassa sertifikaattihintojen aiheuttamaa rakennuskustannusten nousua kompensoivat helpotukset, joita tehtiin ns. EEG-veroon ja joilla puurakentamisen nettokustannukset alenevat hieman. Energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla nettovaikutus on sen sijaan kymmenen kertaa aiempaa korkeampi.
Omatoimirakentajat, arkkitehdit ja urakoitsijat ovat entistä tietoisempia ilmastoystävällisistä menetelmistä ja siirtyvät aiempaa todennäköisemmin puurakentamisen kannalle, jopa kustannussyistä. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä pelkästään puurakentamisella. Se on kuitenkin keskeinen tekijä kokonaisuudessa, johon kuuluvat myös ilmastoälykkäät ratkaisut energiassa, liikkumisessa ja teollisuudessa. Onkin varmaa, että puurakentamisen kysyntä vain kasvaa tulevaisuudessa.