Rautatiekuljetusjärjestelmän merkitys huoltovarmuuden kehittämisessä

Logistiikan huoltovarmuus perustuu ajatukseen, että logistiikkajärjestelmän tulee toimia niin normaalioloissa, poikkeusoloissa kuin vakavissa häiriöissä. Pääsääntöisesti huoltovarmuus rakentuu normaaliolojen logistiikkaratkaisujen varaan, joita voidaan tarvittaessa ohjata, priorisoida tai tiettyyn pisteeseen asti kasvattaa kapasiteettia. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa unohtuu usein, että logistiikan varautumisen perustana on toimintavarma ja markkinaehtoinen logistinen järjestelmä.

Rautatie- ja maantiekuljetusten roolit

Rautatiekuljetuksilla on tärkeä rooli etenkin massatavarakuljetuksissa ja suurten volyymien kuljetusvirroissa. Maantiekuljetukset ovat joustavampi kuljetusmuoto, jonka reititystä ja ohjausta voidaan nopeasti muuttaa. Kuitenkin yhden tavarajunan lastin siirtäminen tiekuljetuksille tarkoittaa käytännössä 10–50 HCT-rekan tarvetta, joten siinäkin tulee raja vastaan. Suomessa rautatiekuljetusten kuljetusvirrat ovat hyvin vakiintuneita tiettyjen teollisuudenalojen ja tuoteryhmien tarpeisiin.

Kalustomarkkinoiden rajoittuneisuus, joka liittyy Suomen 1524 mm raideleveyden mukaisen kaluston edellytykseen, estää usein uusien ratkaisujen toteuttamisen. Kalustohankinnoissa vaadittava sitoutumisaika ei vastaa nopeasti muuttuvia teollisuuden tarpeita. Esimerkiksi konttijunat tai yhdistettyjen kuljetusten palvelut eivät ole toistaiseksi edenneet Suomessa.

Suomen viennistä noin 95 % tapahtuu merikuljetuksin. Viime vuosina on tarkasteltu mahdollisuuksia, voisiko järjestelmän osittain korvata tie- ja rautatiekuljetuksilla. Vaikka pahimpia uhkaskenaarioita ei tarkasteltaisi, kaikkia kuljetusmuotoja tarvitaan Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintojen turvaamiseksi.

Kansainväliset rautatiekuljetuskäytävät ja niiden potentiaali

Kansainväliset rautatiekuljetuskäytävät tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia uusille markkinoille. Ruotsin kautta operoimalla voidaan hyödyntää eurooppalaista 1435 mm raideleveyden kalustomarkkinaa ja kuljetusjärjestelmätarjontaa. Tämä avaa uusia vaihtoehtoja kuljetusratkaisuille Euroopan eri alueille. Ruotsissa toimivat useat rautatieoperaattorit sekä kattava sisämaasatamaverkosto, jotka tukevat Göteborgin sataman laivayhteyksien hyödyntämistä ja rautatieyhteyksiä Keski-Eurooppaan. Vaikka Ruotsin rataverkolla on paikoin kapasiteettihaasteita, Ruotsin kautta operoitavat kuljetusketjut tarjoavat houkuttelevan mahdollisuuden Suomelle.

Rail Baltica tuo uusia yhteyksiä

Rail Baltican rakentaminen etenee, ja ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön 2030-luvun alussa. Tämä avaa Suomelle uuden TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan kuljetuskäytävän eteläiseen Eurooppaan. Eurooppalaisen raideleveyden ansiosta myös eurooppalainen kalustomarkkina tulee hyödynnettäväksi. Rail Baltican tavaraliikenteen pohjoinen päätepiste Muugan satamassa toimii Suomelle logistisena solmupisteenä. Keskeinen kysymys on, miten tätä mahdollisuutta hyödynnetään ja miten siihen kytkeydytään ennen tunneliyhteyden mahdollista toteuttamista.

Kestäviä ratkaisuja logistiikan tulevaisuuteen

Kaikkien kuljetussuuntien tarkastelussa on tärkeää, että ratkaisut perustuvat suurten kuljetusvolyymien teollisuuden tarpeisiin normaalioloissa. Vain näin voidaan luoda kestävää palvelu- ja kalustotarjontaa, kuljetuskapasiteettia sekä perusteluja infrastruktuuri-investoinneille.

Samalla on huomioitava, että meriliikenteen merkittäviä kuljetusvolyymejä ei voida korvata millään yksittäisellä kuljetuskäytävällä, vaan tarvitaan useita erilaisia toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Pohjoinen maakuljetuskäytävä ei yksinään voi korvata meriliikennettä millään kuljetusmuodolla, vaan sen rinnalle on kehitettävä laajemman tarkastelun kautta useita kuljetuskäytäviä eri suuntiin tukemaan maan logistiikan toimivuutta.

Artikkeli perustuu Jarkko Rantalan Rata 2025-tapahtumassa pitämään esitykseen Rautatiekuljetusjärjestelmän rooli huoltovarmuuden kehittämisessä.