Turun Jaanin alueen ryhmäkorjaushankkeessa tapahtunutta (osa 4)
Seuraamme blogisarjassa Turun Itäharjulla sijaitsevan Jaanin alueen linjasaneeraushankkeen ja maalämpöurakan etenemistä. RTC Vahanen Turku Oy toimii hankkeen projektinjohtajana, suunnittelijana, valvojana, lämmöntuotantotavan hankesuunnittelijana ja rakennuttajana. Taloyhtiöiden edustajana toimii Realia Isännöinti Oy.
Jaanin alueen ryhmähanke käsittää neljä taloyhtiötä ja huoltoyhtiön, joista kolme taloyhtiötä toteuttaa myös lämmöntuotantotavan muutoksen. Muutoksella yhtiöt luopuvat kaukolämmöstä ja siirtyvät maalämpöön. Kahteen taloyhtiöön asennetaan lisäksi poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä. Lämmöntuottotavan muutoksella saadaan aikaan huomattavia säästöjä taloyhtiöiden lämmityskustannuksiin, ja samalla saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä. Taloyhtiöissä on yhteensä 340 asuntoa, ja hanke on yksi mittavimpia linjasaneeraushankkeita Turussa. Hankkeen yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 18,5 miljoonaa euroa.
Linjasaneeraushankkeen pääurakoitsija on Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy, LVI-työt hoitaa TRP Group Oy ja sähköasennukset Sähkötiimi IL Oy. Maalämpöurakan osalta Jäspin lämpöpumppujärjestelmän asentaa Tipitek Oy ja kaivokenttäurakoitsijana toimii Rototec Oy. Molempien urakoiden maanrakennustyöt toteuttaa Isoniitun Kone Oy.
Neljännessä blogissa RTC Vahanen Turku Oy:n energia-asiantuntija Markus Eklund kertoo Jaanin lämmöntuotantotavan muutoksen vaiheista.
Energiahankesuunnitelmasta liikkeelle
Linjasaneerauksen hankesuunnittelun yhteydessä taloyhtiöt päättivät myös tutkia vaihtoehtoisia lämmöntuotantotapoja kaukolämmön rinnalle tai korvaamaan kaukolämpö kokonaisuudessaan. Taloyhtiöt päättivät myös tilata energiahankesuunnitelmat RTC Vahanen Turku Oy:ltä. Energiahankesuunnitelmassa tutkittiin eri lämmöntuotantotapoja ja niiden säästöpotentiaalia, investointikustannuksia ja takaisinmaksuaikoja. Energia-hankesuunnitteluun otettiin mukaan vertailtavaksi nykyinen kaukolämpö, kaukolämpö yhdistettynä poistoilman lämmöntalteenotolla, maalämpö ja maalämpö yhdistettynä poistoilman lämmöntalteenotolla.
Energiahankesuunnitelmien perusteella maalämpö osoittautui kannattavimmaksi vaihtoehdoksi jokaisessa yhtiössä. Lisäksi alustavien mitoitusten mukaan tarvittavat maalämpökaivot saataisiin myös mahtumaan tonteille. Ehdotus lämmöntuotantotavan muutoksesta vietiin yhtiöiden käsiteltäviksi ja tuloksena oli, että kolme taloyhtiötä valitsi maalämmön kaukolämmön tilalle, mutta yksi taloyhtiö päätti jäädä kaukolämpöön. Vaikka yksi taloyhtiöistä päätti jäädä kaukolämpöön, ei tämä aiheuttanut haasteita jatkaa järjestelmien suunnittelua muiden osalta, koska jokaisella taloyhtiöllä oli omat kaukolämpöliittymät ja kaukolämpökeskukset.
Lämmöntalteenotto maalämmön rinnalle
Yhtiökokousten päätösten jälkeen pääsimme jouhevasti suunnittelemaan maalämpöjärjestelmiä taloyhtiöihin hallitusten ja isännöitsijän kanssa. Tontille porattiin kaksi maalämmön koekaivoa Rototec Oy:n toimesta, joista saatiin selville maaperän lämmönjohtavuus alueella. Haasteita suunnitteluun toi maaperän keskimääräistä heikompi lämmönjohtavuus, joka kasvatti kaivomäärä alkuperäisestä arviosta. Tieto kyseistä asiasta johti siihen, että päätettiin maalämpöjärjestelmien kilpailutuksen yhteydessä pyytää tarjoukset myös poistoilman lämmöntalteenotosta, maalämmön rinnalle. Tämä antoi yhtiöille vapauden valita puhtaan maalämmön ja maalämmön yhdistettynä poistoilman lämmöntalteenoton välillä. Järjestelmät kilpailutettiin ryhmähankkeena ja hallitukset päättivät valita Tipitek Oy:n toteuttamaan lämpöpumppujärjestelmät ja Rototec Oy:n poramaan maalämpökaivot kaikkiin kolmeen yhtiöön. Lisäksi kaksi yhtiötä valitsi maalämmön yhdistettynä poistoilman lämmöntalteenotolla puhtaan maalämmön sijaan.
Ennen urakan aloitusta oli vielä edessä energiaurakan ja linjasaneerausurakan aikataulujen yhteensovittaminen, sillä energiaurakka toteutettaisiin samaan aikaan linjasaneerauksen kanssa. Haasteita yhteensovittamiseen toi erityisesti se, että molemmissa urakoissa hyödynnettäisiin samaa maanrakennusurakoitsijaa. Hyvässä yhteishengessä saatiin aikataulut kuitenkin sovittua ja kesäkuussa päästiin poramaan ensimmäisiä maalämpökaivoja alueelle.
Tällä hetkellä järjestelmät ovat rakentumassa hyvää vauhtia ja ensimmäiset maalämpöjärjestelmät otetaan käyttöön vuoden loppuun mennessä. Hankkeelle on myönnetty ARA:n energia-avustusta n. 460 000 € ja säästöjä järjestelmät tuottavat yhteensä n. 110 000 € vuodessa.
