Nature environment

Utajärven ja Tahkokankaan hankkeet kiertotalouden asialla

Utajärven ja Tahkokankaan hankkeet kiertotalouden asialla

AFRY on mukana Utajärven kunnassa sijaitsevan teollisuusalueen ja Ouluun rakennettavan Tahkokankaan asuinalueen kehittämisesssä kiertotalouden näkökulmasta. Kiertotalous on yksi 2020-luvun isoista megatrendeistä, jonka tavoitteena on talouden toimiminen ympäristön kantokyvyn rajoissa.

Materiaalit ja tuotteet pyritään pitämään mahdollisimman pitkään kierrossa. Rakennusalalla kierrättäminen on sinänsä vanha juttu; onhan rakennuksia siirretty paikasta toiseen vuosisatojen ajan. Välissä on ollut pitkä aika, jolloin kierrättäminen ei ollut muodissa.

Suomessa syntyy eniten jätettä kaivannaissektorilla, ja toiseksi eniten rakennusteollisuudessa (talo- ja maanrakentaminen). Materiaalin kierron tehostaminen on isossa mittakaavassa järkevää suunnata juuri näille sektoreille. Mitä isommista rakennushankkeista on kyse, sitä enemmän syntyy jätettä. Purkamisen näkökulmasta on tärkeintä nähdä purettavat materiaalit jatkokäyttöön soveltuvina resursseina ja varallisuutena. Jätteen määrän vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Purkutyömailta voidaan kierrättää esimerkiksi irtaimistoa, sisäverhousmateriaaleja, talotekniikan laitteita ja tarvikkeita, kaapelikanavia, kipsilevyjä, teräsrunkorakenteita, liimapuupalkkeja ja teräsportaita. Puurakenteiden uusiokäyttö on vielä vähäistä. Isoin yksittäinen jäte-erä on betoni, jolle korvaavaa, uutta tuotetta ei ole keksitty. Betonia käytetään uudelleen paljon maarakennuksessa, mutta betonirakenteita voisi olla teknisesti mahdollista hyödyntää myös isompina kokonaisuuksina talonrakentamisessa erilaisissa käyttökohteissa.

Neitseellistä kiviainesta on Suomessa monin paikoin hyvin käytettävissä toisin kuin muualla Euroopassa, missä tilanne on vaatinut jo pitkään luonnon kiviainesten korvaamisen miettimistä.

Rakennusten purkaminen on lisääntynyt ja suhteellisen uusiakin kiinteistöjä on jouduttu purkamaan. Osa toimijoista huomioi kiertotalouden jo hyvin ja on huomannut siitä syntyvän hyvin kustannussäästöjä. Kuitenkin kiertotalouden huomioiminen systemaattisemmin edellyttää tarkempaa ohjausta ja ohjeistusta, jotta kiertotalouden huomioivat ratkaisut tulevat osaksi arkipäivää kaikilla työmailla.

Toimintaketju ei saa katketa kiertotaloudessa

Suomen tiukka lainsäädäntö on rajoittava tekijä uusien materiaalien kehittämisessä ja kiertotalouden toteutumisessa. Maarakentamisen puolella asiaa on edistetty pitkäjänteisesti, ja teollisuuden sivuvirtoja on ohjattu esimerkiksi tienrakentamiseen jo 1970-luvulta saakka. Lainsäädäntö mahdollistaa näiden sivuvirtojen hyödyntämisen ilman ympäristölupaa tietyin reunaehdoin.

Kiertotalousajattelussa tarvitaan paljon yhteistyötä sekä urakan aikaista seurantaa ja asiakirjoja. Toimintaketju ei saa katketa. Yhteistyö eri osapuolten välillä tulee olla jatkuvaa sisältäen välipalavereja ja ideointia mahdollisista paikallisista ratkaisuista. Mitkä ovat tilaajan tahtotila ja tavoitteet kiertotalouden suhteen? Jos ne eivät läpäise toimintaa kaikilla osa-alueilla, hankkeella ei ole mahdollisuuksia toteutua. Resurssien tulee olla riittävät, mikä tarkoittaa aikaa, rahaa ja osaamista.

Kiertotalouden käsikirja helpottamaan uusiomateriaalien käyttöä

Utajärven kuntaan on tekeillä kiertotalouden käsikirja, joka tähtää kunnan teollisuusalueen kehittämiseen. Utajärven kunnan motivaatio on hyvä edistämään kiertotaloutta ja hiiliviisautta, ja mahdollistamaan erilaisten kiertotalouden toimijoiden sijoittumista teollisuusalueelle. Kunnan toimintaa ohjaa strategisesti resurssiviisauden tiekartta, jonka tavoitteet liittyvät mm. uusiutuvan energian tuotantoon sekä materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouden edistämiseen.  AFRY on parhaillaan laatimassa kiertotalouden käsikirjaa, jonka tavoitteena on parantaa osaamista kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä ja saada uusia kiertotalousyrityksiä toimimaan Utajärven teollisuusalueella. Käsikirjassa mm. opastetaan erilaisten kierrätysmateriaalien käyttöä maarakennuskohteisiin. Tavoitteena on säästää rahaa ja luonnonvaroja hyödyntämällä materiaalit, jotka muuten päätyisivät jätteeksi.

Keskeisin asia uusiomateriaalien hyödyntämisessä on materiaalilogistiikka, jota helpottamaan voidaan suunnitella esimerkiksi materiaalipankkitoimintaa. Tämä mahdollistaa eri uusiomateriaalien välivarastoinnin ja käsittelyn ja tuo näin joustavuutta materiaalien hyödyntämiseen paikallisesti. Kiertotalouden käsikirjan lisäksi työssä on kehitetty infrahankkeiden laskentatyökalu, jonka avulla voidaan verrata perinteisten ja uusiomateriaaleilla toteutettujen rakenteiden päästöjä ja kustannuksia keskenään.

Tahkokankaalla syntyi uusia kiertotalousmalleja

Tahkokangas on entinen sairaala-alue, jonne on tarkoitus rakentaa asuntoja. Oulun kaupungin tilaama kahden rakennuksen pilottipurkaminen suunniteltiin resurssiviisaasti: kaikista rakennuksista kartoitettiin purettavat materiaalit ja mukana olivat erityisesti myös muut kuin maatäyttöihin menevät rakenteet. Purkaminen on pyritty tekemään säältä suojaan-periaatteella, jolloin kierrätysastetta on onnistuttu kasvattamaan. Kumppanina oli Kestävän kehityksen keskus, joka teki kierrätysmateriaaleista mm. istutuslaatikoita ja toimistosermejä.

Kilpailutusaspektin näkökulmasta ei keskitetty vain hintaan, vaan toinen puoli koostui laatupisteistä, joita urakoitsija sai esimerkiksi vähäpäästöisten työkoneiden käyttämisestä ja ehdotuksista materiaalia paremmin kiertämään saavista toimenpiteistä. Projektin aikana koostettiin kiertotalouden käsikirja, johon kirjattiin oppeja tulevia hankkeita varten. Tahkokankaan kohteen kiertotalouden toteutumista helpotti asemakaavoitusvaiheessa huomioitu kierrättämisen edellyttäminen ja varautuminen tilapäisiin ympäristöhäiriöihin.

Haastateltavat: Anna-Maria Nieminen, Tuomas Suikkanen ja Milja Vepsäläinen, AFRY

Projektipäällikköinä hankkeissa toimivat Milja Vepsäläinen (Tahkokankaan hanke) ja Minna Pirilä (Utajärven hanke).

Ota yhteyttä

Milja Vepsäläinen - Contaminated areas, Environment Finland

Milja Vepsäläinen

Pilaantuneet alueet ja riskinhallinta, Pääkaupunkiseutu ja koko Suomi

Ota yhteyttä: Milja Vepsäläinen

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.
Anna-Maria Nieminen - Betonilaboratorio, laatupäällikkö, tiimipäällikkö, Rakennusfysiikka, Espoo

Anna-Maria Nieminen

Betonilaboratorio, laatupäällikkö, tiimipäällikkö, Rakennusfysiikka, Espoo

Ota yhteyttä: Anna-Maria Nieminen

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.
Minna Pirilä - Head of Strategic Business Development

Minna Pirilä

Asiakkuuspäällikkö, Kiertotalous

Ota yhteyttä: Minna Pirilä

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.