Ratasuunnittelun kehityshankkeessa optimoidaan kokonaisuutta
Uudella hankintatavalla varmistetaan ratahankkeen resurssit vuosiksi eteenpäin
Tampere–Jyväskylä-radan liikenteen sujuvuuden ja täsmällisyyden parantamista tavoitellaan vuosina 2020–2026 toteutettavalla suunnittelulla. Kehitysvaiheen sisältävä suunnitteluhankinta on jatkumoa vuonna 2020 alkaneeseen Tampere–Jyväskylä suunnitteluhankkeeseen. AFRYn suunnittelutyö käynnistyi talvella 2023 kehitysvaiheella. Kehitysvaiheessa määritellään yhdessä suunnittelutyön sisältö, kustannukset sekä suunnittelun toteutusvaiheen kannustinjärjestelmän mittarit.
Väylävirastolle on myönnetty 18 miljoonan valtuus Tampere–Jyväskylä-radan perusparantamisen ja kehittämisen suunnitteluun. Vuonna 2020 alkaneessa suunnitteluhankkeessa on käynnissä lukuisia kohteita. Vielä ohjelmoimatta olevat parannusta ja kehittämistä vaativat kohteet määritellään parhaillaan käynnissä olevassa kehitysvaiheessa.
Tilaaja ei ole kilpailuttanut hankkeeseen erikseen suunnitteluttajakonsulttia, vaan hyödyntää nyt toimintamallia, jossa kehitysvaiheen aikana määritellään valitun palveluntuottajan kanssa yhteinen organisaatio. Tämä organisaatio kantaa kokonaisvastuun suunnittelusta ja suunnittelun ohjauksesta.
Mahdollisia hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä tulee olemaan lukuisia. Toimenpide-ehdotuksista valitaan lopulta sellaiset, jotka palvelevat tavoitteita mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti. Osa suunnitelmista tulee heti käyttöön käynnissä olevalle rakentamishakkeelle, ja loput kasvattavat suunnitteluvarantoa tulevaisuuteen, jotta hankkeiden käynnistäminen tapahtuu sujuvasti rakentamisrahoituksen varmistuttua.
Väyläviraston projektipäällikkö Eero Virtasen mielestä kehitysvaihe sopii erityisen hyvin hankkeisiin, joissa rahoituspäätöksessä on esitetty koko rataosan kehittämistavoitteet yleisesti, mutta yksittäisten suunnittelukohteiden valitseminen voidaan määritellä hankkeessa. Kun toimenpiteitä ei ole rajattu tiukasti, tekijät voivat hankkeessa itse määritellä, miten tavoitteeseen päästään mahdollisimman hyvin.
Väylävirasto on hyödyntänyt kehitysvaiheen mahdollisuuksia muutamissa hankkeissa niin, että tilaaja ja suunnittelija ovat tarkentaneet yhdessä työn sisältöä, mutta kuitenkin melko tarkasti rajatun kokonaisuuden sisällä. Tilaaja näkee kehitysvaiheen sisältävässä suunnitteluhankkeessa paljon etuja, kun optimoidaan kokonaisuutta osaoptimoinnin sijasta.
Resurssit varmistetaan vuosiksi eteenpäin
Virtanen pitää kehitysvaiheen sisältävää hankintamallia hyvänä toimintatapana, sillä se motivoi ja sitouttaa suunnittelijan koko hankkeeseen.
– Suunnittelukonsultti pääsee kehitysvaiheessa määrittelemään työskentelytavat ja suunnittelemaan sopivat resurssit, Virtanen perustelee.
Suunnittelijan roolissa toimiva AFRY määrittää nyt, missä järjestyksessä kohteet tullaan suunnittelemaan, mikä on toteutusvaiheen aikataulu ja millaiset resurssit sillä on käytössään tulevissa suunnittelukokonaisuuksissa.
Resurssien riittävyyden varmistaminen on tilaajan näkökulmasta kehitysvaiheen erityinen hyöty. Samalla kun AFRY on sitoutunut varmistamaan riittävän määrän työntekijöitä suunnittelutyöhön seuraaviksi vuosiksi, tilaaja välttyy kilpailuttamasta jokaisen osakokonaisuuden toteuttajaa erikseen. Väylävirasto voi tässä hankkeessa luottaa siihen, että tekijöitä on hankkeen kaikkiin vaiheisiin.
Virtasen tavoin projektipäällikkö Pekka Saarinen AFRYltä on tyytyväinen henkilöresurssien varmistamiseen hyvissä ajoin. Kehitysvaiheessa AFRYltä on mukana parikymmentä suunnittelijaa, mutta toteutusvaiheessa luku kasvanee jopa sataan.
AFRY on hankkeessa pääsuunnittelija, joka tarpeen mukaan hyödyntää myös alisuunnittelijoita riittävän osaamisen ja työvoiman varmistamiseksi. Tärkeimpänä kumppanina jo tarjousvaiheesta lähtien on ollut mukana Ramboll.
Kehitysvaihe jouhevoittaa toteutusta
Projektipäällikkö Pekka Saarinen on hyvillään siitä, että hankkeeseen sisältyy kehitysvaihe, sillä näin suunnittelijalla on mahdollisuus hallita kokonaiskuvaa alusta saakka. Hänen mielestään myönteistä on myös se, miten kehitysvaiheen ansiosta suunnittelija voi toteuttaa omaa näkemystään mahdollisimman sujuvasta työskentelystä ja kehittää jopa aivan uusia toimintatapoja.
Kehitysvaihe päättyy loppukesällä 2023, minkä jälkeen siirrytään suunnittelun toteutukseen. Saarisen mielestä toteutus päästään aloittamaan jouhevasti, sillä suunnittelun toimintatavat ja sisältö sekä aikataulut ja resurssit on jo määritelty tarkasti ennen suunnittelun toteutuksen aloittamista.
– Kaikille on toteutusvaiheen alussa jo selvää, mitä ja miten tehdään, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan hankkeen toimintatapa tuo pitkäjänteisyyttä tekemiseen.
– Suunnittelija luontaisesti optimoi aina hänelle annettua tehtävää. Toivoisinkin koko alalle enemmän tällaista työskentelytapaa, jossa on mahdollista optimoida yhden projektin sijasta kokonaisuutta pidemmällä aikajänteellä.
Kuva: Väylävirasto
