CH_Banner_BU Water_Getty image_Water

Vedenjakeluverkosto tulipalon sammuttajana

Vedenjakeluverkosto tulipalon sammuttajana

Vedenjakeluverkosto toimii myös sammutusvesilähteenä, mikä edellyttää riittävää vedenjakeluverkoston kapasiteettia ja verkostopainetta, jotta sammutusvettä saadaan tarvittava määrä. Myöskään normaali vedenjakelu ei saa häiriintyä sammutustilanteessa.

Vedenjakeluverkostosta saadaan pelastuslaitokselle yleistä sammutusvettä. Pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelmassa on määritelty vaatimukset yleiselle vedenjakeluverkostolle eli kuinka suuri virtaama sammutusvesiasemilta tai paloposteista tulee olla saatavilla ja minkälaisella paineella. Tyypillisiä vedentarvemääriä ovat 20-40 l/s asutusalueilla ja 60-80 l/s teollisuusalueilla. Tarvittava vedenpaine vedenottotilanteessa on 2 bar. Näihin vaatimuksiin tulisi päästä kaikissa verkostoon asennetuissa sammutusvesiasemissa ja paloposteissa.

Verkostossa on lisäksi liittyneenä kiinteistöjen sammutusjärjestelmiä (sprinklerit), joille vesilaitos voi olla lupautunut toimittamaan tietyn määrän vettä tietyllä paineella. Vesilaitos ei ole velvollinen toimittamaan vettä kiinteistöjen sammutusvesijärjestelmiin, mutta halutessaan voi siis tehdä sopimuksen myös sellaiselle vedenkäytölle.

Jotta sprinkleriliittyjien kanssa voidaan tehdä sopimuksia, on vesilaitoksen hyvä tietää, paljonko se voi luvata vedenottomääräksi ilman, että siitä aiheutuu häiriöitä muille vedenkäyttäjille. Todellisessa sammutustilanteessa kukaan tuskin toteaa haitalliseksi, jos juuri silloin ei suihkusta tule normaalilla paineella vettä. Sammutuslaitteita joudutaan kuitenkin myös testaamaan, eikä silloin ole toivottavaa, että muu vedenjakelu häiriintyy. Vesilaitoksen ei myöskään ole hyvä lupautua toimittamaan vettä ehdoilla, joihin verkoston kapasiteetti ei riitä.

Vedenjakeluverkoston hydraulisella laskentamallilla voidaan määrittää suurimmat sallitut vedenottomäärät eri tilanteissa ja esim. sprinklerikoestusten vaikutukset vedenjakeluun. Mallilla tehty arviointi on tärkeänä tukena ja suuntaviivana myös sille, kuinka varoen vesilähdemittauksen tekeminen maastossa tulee tehdä siinä vaiheessa, kun sprinklerin rakentaminen tai olemassa olevan sprinklerin testaus sitä edellyttää. Verkostomallilla voidaan myös kartoittaa sammutusvesiasemien ja palopostien antoisuus pelastuslaitoksen tiedoksi, jotta sammutustilanteessa voidaan olla varmoja lähimmän postin riittävästä kapasiteetista.

Kun vedenjakeluverkostosta on laadittu laskentamalli, on sammutusvedenotolle tyypillisten hetkellisten suurten vedenottojen vaikutukset verkoston toimintaan ja vedenjakeluun helppo selvittää. Mallinnuksessa määritetään suurin sallittavissa oleva vedenottomäärä, jolla verkostopaineet eivät alene liikaa. Vedenottoa voidaan selvittää myös tilanteissa, joissa verkostossa on esim. huoltotöitä meneillään ja vettä ei saada liitospisteeseen normaalia reittiä. Usein sprinklerijärjestelmien vaatimuksena on verkosto, joka on varmennettu usealla vesilähteellä. Näitä vesilähteitä ovat eri verkostosuuntien lisäksi enemmän kuin yksi verkostopumppaus tai vesitorni. Veden riittävyyttä eri vesilähteiden osalta on myös mahdollista mallintaa. AFRYn mallinnusasiantuntijoilla on vuosien kokemus sekä verkostomallien laatimisesta että sammutusvedenoton vaikutusten arvioinnista.

ARFY on myös laatinut Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston pyynnöstä ohjeen, jossa kerrotaan hyvät toimintatavat vesihuoltolaitoksen ja kiinteistönhaltijan tai sprinklerisuunnittelijan välillä sprinklereiden testaustilanteissa sekä vesilähdemittausten aikana. Tavoitteena on estää sprinklerilaitteistojen testauksen mahdolliset haittavaikutukset vesihuoltolaitosten toimintaan. Esimerkiksi ilmoittamattomat sprinklerilaitteistojen testaukset voivat näyttäytyä automaatiojärjestelmissä verkostovuotojen kaltaisina, johtaen vesilaitoksella aiheettomasti verkostovuotojen etsintään. On siis erittäin tärkeää, että vuoropuhelu sprinklerilaitteistojen haltijoiden, testaajien ja vesilaitosten välillä on toimivaa. Ohjeet liittyvät testauksesta sopimiseen, testausten ajoitukseen, niitä edeltävään riskienarviointiin ja testauksen raportointiin sekä mahdolliseen kuluttajille tapahtuvaan viestintään testauksesta johtuen. Testaus näkyy vesihuoltolaitosten arjessa vähintäänkin lupamenettelyyn liittyvänä resurssitarpeena. Lisäksi testauksen aikana vesilaitoksen edustaja saattaa olla mukana testauksessa ja mahdolliset yleisen vesijohtoverkoston venttiilien sulkemiset tekee aina vesihuoltolaitoksen henkilöstö.

Sprinkleritestausten hyvät käytännöt -julkaisun voi ladata täältä: https://www.vvy.fi/verkkokauppa/tuotteet/sprinkleritestauksen-hyvat-kaytannot/

Vedenjakeluverkosto tulipalon sammuttajana

Sprinkleritestaukseen liittyvät tahot ja tehtävät: laitteiston haltija, tarkastaja, huoltoyhtiö, vesilaitos, vesilaitoksen päivystys, kuluttajat sekä valvontanäytteenotosta vastaava taho.

Lisätietoa

Ritva Laitala

Vesihuoltoverkostot, mallinnus ja riskienhallinta

Contact Ritva Laitala

For sales enquiries, please complete this form. For all other enquiries, please visit our office and contacts page here.

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.