water drop

Vesihuoltolaitos – koska organisaatiosi on viimeksi harjoitellut vesihuollon häiriötilannetta?

Vesihuoltolaitos – koska organisaatiosi on viimeksi harjoitellut vesihuollon häiriötilannetta?

Kun puhelin soi tai näyttö vilkkuu vesihuoltolaitoksen jonkin toiminnon häiriötilanteen merkiksi, ovat yleensä välittömät toimenpiteet tarpeen. Tiedätkö, mikä on oma vastuualueesi tilanteen hallintaan saattamiseksi, mistä häiriötilanteiden toimintaohjeet ja yhteystietolistat löytyvät ja ovatko ne ajan tasalla?

Hyvin järjestetyssä varautumisharjoituksessa voi tarkistaa varautumissuunnitelman ajantasaisuuden sekä organisaation valmiuden toimia häiriötilanteessa niin, että talousveden jakelu saadaan turvattua tai jätevesipäästöt hallittua.  

Jos häiriötilanteisiin on varauduttu ennalta ja ennakoiva työ on systemaattista (esim. verkostosaneeraukset, kriittisten toimintojen kahdentaminen, varavoima), tulisi keskeisten toimintojen myös häiriötilanteessa voida jatkua mahdollisimman vähin haitoin veden käyttäjille tai ympäristölle.

”Kyllä meidän laitoksella häiriötilannesuunnitelma on”

Vesihuoltolaki on velvoittanut vesihuoltolaitokset laatimaan ja pitämään ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitelman tulee olla laitoksen näköinen, jotta sillä olisi todellista arvoa laitoksen henkilöstölle.

Oleellinen osa on suunnitelman laatimisvaihe, jolloin voi tulla esiin erilaisia puutteita ja tehtävälistoja, jotka tulee saattaa valmiiksi, jotta organisaatiolla olisi riittävät valmiudet selvitä kunnialla häiriötilanteesta.

Harjoittelu paljastaa häiriötilannesuunnitelman arvon

Arvokasta kokemusta suunnitelman pätevyydestä voi onneksi hankkia ilman todellista tilannettakin järjestämällä yhteisen harjoituksen. Harjoituksessa eri osapuolet pääsevät kokeilemaan käytännössä varautumis­suunnitelman ohjeiden noudattamista, jolloin tositilanteessa ohjeiden sisäluku ei hidasta toiminnan käynnistymistä, vaan joukkue voi alusta lähtien pelata varmasti yhteen.

Järjestäessämme vesihuoltolaitoksilla harjoituksia olemme voineet olla todistamassa monia ’ahaa’-elämyksiä, kun käytännön toiminta on voitu hoitaa häiriötilannesuunnitelman toimintakorttien mukaisesti. Vähintään yhtä suuri arvo on myös sillä, kun harjoittelukokemus on edellyttänyt toimintakortteihin täydennyksiä tai korjauksia tai uusia toimenpiteitä varautumisen tason parantamiseksi.

Varautumisharjoittelun tärkeimpinä hyötyinä vesihuoltolaitoksilla on nähty asioiden konkretisoituminen. Harjoittelemaan päässeet henkilöt kertovat usein, että harjoituksen yhteydessä on yhteiseen tekemiseen saatu varmuutta ja harjoituksia muistellaan pitkään jälkeenpäinkin yhteishenkeä kohottavana tapahtumana.

Yhteisellä harjoittelulla reagointikynnystä matalammaksi

Vesihuoltolaitoksella havainto häiriötilanteesta voi tulla monella tavalla. Nopea tilanteeseen reagoiminen ja toiminnan käynnistyminen oikealla tavalla heti ensimmäisten havaintojen ilmetessä on monesti ratkaisevan tärkeää. MMM:n, STM:n ja Huoltovarmuuskeskuksen toimesta toteutetussa selvityksessä ”Selvitys vesihuollon häiriötilanteista: Lainsäädännön mukaisten vaatimusten täyttäminen ja toimenpidesuositukset, 10.6.2019” todettiin, että viime aikoina tapahtuneissa vakavissa vesihuollon häiriötilanteissa tilannekuva on ollut aluksi väärä ja toimenpiteet näin ollen myös vääriä. Silloin myös seuraukset ovat olleet vakavia ja pitkäkestoisia.

Kun häiriötilannetoimintaa harjoitellaan, harjoitukseen on hyödyllistä ottaa laajasti mukaan osallistujia niin omasta organisaatiosta kuin muiltakin keskeisiltä toimijoilta. Kun yhteydenpitoa on päästy kokeilemaan hallitusti, ei tositilanteessakaan jäädä lähtötelineisiin. Vaikka päiväaikaan toiminta häiriötilanteessa olisikin hallittua, on eri asia varmistaa toiminnan käynnistyminen myös muuna aikana, jota kuitenkin on käytännössä suurin osa ajasta. Kun organisaation kaikille toimijoille on annettu tilaisuus käydä toiminta konkreettisesti läpi harjoittelemalla, ei enää häiriötilanteen koittaessa aikaa kulu ryhtymiseen, vaan vesihuoltolaitos voi hoitaa tehtävänsä vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla.

Vesihuoltolaitoksen toimintavarmuus paranee harjoittelulla, joten sen tuloksista hyötyvät niin asiakkaat kuin toimijatkin.

Kokemustemme mukaan vesihuoltolaitokset ovat saaneet varautumisharjoittelusta seuraavia hyötyjä:

  • On varmistettu, onko varautumissuunnitelman sisältö riittävä ja ns. toimeenpantu (esim. hankittu näytepulloja, vedenjakelusäiliöitä, varalaitteita ja opeteltu niiden käyttöä)
  • Suunnitelmassa olevien tietojen ajantasaisuus on varmistettu
  • Ohjeistukset konkretisoituvat ja niitä on voitu täydentää kokemusten perusteella
  • Koska ihmiset toimivat eri tavoin paineen alla, toiminnan käynnistyminen on helpompaa, kun toimintatapoja ja vastuunjakoa on etukäteen kokeiltu
  • Henkilöstön osallistaminen, yhteishengen vahvistaminen.

Ota yhteyttä

Terhi Renko

Osastopäällikkö, vesihuollon konsultointi ja hulevedet