Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli
Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli
Vesihuoltolaitoksille on julkaistu ohjeistus ja malli laatujärjestelmästä. Hanketta ovat rahoittaneet Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja ryhmä aiheesta kiinnostuneita vesihuoltolaitoksia. Hankkeen tavoitteena oli laatia laatujärjestelmän luomista ja ylläpitoa helpottava dokumentti edistämään vesihuoltolaitosten toiminnan ja kehittämisen suunnitelmallisuutta sekä tunnistaa ja jakaa vesihuoltolaitosten laadunhallinnan hyviä käytäntöjä. Hanke pohjautui ISO 9001-standardiin.
Julkaisu on ilmaiseksi ladattavissa VVY:n nettisivuilla: Vesihuoltolaitosten laatujärjestelmän malli, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 73, 2021.
Miksi laadunhallintaan kannattaa panostaa?
Toiminnan laadulla on suora vaikutus mm. tuotteiden sekä palveluiden laatuun ja turvallisuuteen, toimintavarmuuteen ja toiminnan tehokkuuteen sekä näiden myötä asiakastyytyväisyyteen. Oikein toteutettuna laadunhallinta tukee päivittäistä toimintaa, eikä näyttäydy esimerkiksi vain yksittäisinä prosesseina kuten laatujärjestelmälle ominaisina auditointeina ja katselmuksina. Näiden prosessien ohella dokumentaation systemaattinen muoto, tiedonkulku ja prosessit kehityskohteiden tunnistamiseen tekevät toiminnasta ja kehittämisestä suunnitelmallisempaa.
Laadunhallinta tuo myös vesihuoltolaitoksen toiminnan kannalta olennaiset asiat, kuten asiakastyytyväisyyden parantamisen sekä aktiivisen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin toiminnan keskiöön. Laadunhallinnassa korostuu lisäksi oman toiminnan kriittinen arviointi sekä tietoon tukeutuva ratkaisukeskeinen toiminta ja päätöksenteko, mikä edistää toiminnan jatkuvaa parantamista.
Miten laatujärjestelmä kannattaa ottaa käyttöön?
Helpoin lähestymistapa on laatujärjestelmän vaiheittainen kehittäminen ja käyttöönotto. Tämä tarkoittaa laatujärjestelmän periaatteiden ja rakenteiden testaamista vesihuoltolaitoksen jollain toiminnan osa-alueella. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sopivan dokumentaation tason löytämisen, jotta järjestelmästä ei tule liian raskasta ja se vastaa organisaation tarpeita. Henkilöstön eri tasot on tärkeää pitää kiinteästi mukana laatujärjestelmän kehitystyöstä lähtien, sillä se parantaa henkilöstön sitoutumista ja kasvamista järjestelmän mukaisiin toimintamalleihin.
Laatujärjestelmän on tarkoitus olla kokoava järjestelmä, eikä sen rakentamista aloiteta nollasta. Kaikki hyväksi havaittu dokumentaatio ja toimintatavat on tärkeää säilyttää. Pääasia on, että järjestelmä vastaa todellista toimintaa, toimintatavat ovat toimivia ja kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Onkin hyvä tiedostaa, ettei laatujärjestelmän hyödyntäminen edellytä järjestelmän sertifiointia. Pääasia on, että järjestelmä hyödyttää organisaatiota. Sertifioinnilla on kuitenkin hyötynsä.
Miten vesihuoltolaitos voi hyödyntää julkaisua?
Julkaisu on vesihuoltolaitosten näkökulmasta työstetty ja vesihuoltolaitosten opit integroiva opas aiheeseen, mikä tuo lisäarvoa pelkkään standardiin ja moniin muihin laadunhallinnan oppaisiin verrattuna. Laatujärjestelmäoppaat on usein tehty liikeyritysten ja kappaletavaratuotannon näkökulmasta.
Julkaisu sisältää koko laadunhallinnan ”elinkaaren”, joten julkaisu palvelee vesihuoltolaitosta järjestelmän käyttöönotossa ja myös sitä seuraavissa vaiheissa. Julkaisussa on esitetty mm. järjestelmän toteuttamisen ja kehittämisen periaatteita (esim. miten laatutavoitteita voidaan tunnistaa, miten laatua mitataan ja miten kehityskohteita voidaan löytää). Julkaisu auttaa hahmottamaan laadunhallinnan kokonaisuuden ja myös sitä, miten esimerkiksi toimintaympäristön tekijät liittyvät vesihuoltolaitoksen toimintaan.
Julkaisua voi hyödyntää, vaikka laatujärjestelmän käyttöönotto ei olisi ajankohtaista/mahdollista resurssien puitteissa. Julkaisussa on paljon konkreettisia vinkkejä ja esimerkkejä siitä, miten vesihuoltolaitoksen toimintaa voidaan viedä laadukkaampaan suuntaan.
Julkaisu on oppaan ohella laaja katsaus alan nykytilanteeseen ja siinä on käsitelty ajankohtaisia vesihuollon toimintaympäristön aihealueita, kuten sen kohtaamia haasteita ja mahdollisuuksia sekä ajankohtaisia teemoja, kuten tiedolla johtamista ja koulutusta.
Kirjoittajat:
Anne Kuulas, asiantuntija, AFRY Finland Oy ja
Eero Makkonen, projektipäällikkö, AFRY Finland Oy
Artikkeli on alunperin julkaistu Vesitalouslehdessä 11.5.2022.