Vesijohtoverkosto vanhenee – mitä saneerata ensimmäisenä?
Vesijohtoverkosto vanhenee – mitä saneerata ensimmäisenä?
Aluemittausjärjestelmä lisää tietoa verkostovuotojen sijainnista ja verkoston kunnosta, jolloin saneerauksia voidaan kohdentaa järkevästi.
Yhä isompi osa vesilaitosten vesijohtoverkostosta on tullut tai tulossa pian saneerausikään. Vanhat vesijohdot lisäävät putkirikkojen ja verkostovuotojen riskiä. Lisäksi iän myötä vanhoihin vesijohtoihin voi kertyä saostumia, jotka heikentävät verkoston kapasiteettia ja aiheuttavat veden laatuhäiriöitä. Koska saneerattavia putkia on paljon, kunnostusjärjestystä joudutaan priorisoimaan. Saneerauskohteiden priorisoinnissa voidaan huomioida verkoston iän lisäksi esimerkiksi putkien materiaalit, maaperä, kriittiset käyttäjät, tiheästi asutut alueet sekä tiedossa olevat kohteet, joissa esiintyy usein vuotoja. Lisäksi priorisoinnissa arvioidaan putkirikon aiheuttamaa mahdollista riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Verkostovuodoista kaikki eivät näy maanpinnalle asti. Merkittävä osa vuodoista tapahtuu piilossa, pieninä vesimäärinä. Vuotopaikkojen paikantamisessa auttaa vedenkulutustiedon nykyistä tarkempi kerääminen.
Lähitulevaisuudessa käyttöpaikkojen jatkuvatoimiset mittaustiedot lisäävät vedenkäyttäjien kulutusmäärien ja -vaihtelun tietoja. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös alueellista mittausta. Aiemmin tuntikulutustietoa on saatu vain isohkoilta painepiirikohtaisilta alueita sekä joiltain erillisiltä mittausalueilta. Mittauslaitteiden kehittymisen myötä jatkuvatoimista mittaustietoa vedenkäyttäjien kulutusmääristä ja verkostopaineista saadaan yhä pienemmiltä alueilta ja useammasta kohteesta. Verkostomittaukset ovat tarkentuneet ja mittausjärjestelyjen tilantarve on pienentynyt. Kun mittaustieto lisääntyy, vedenkulutuksen määrä ja sijainti tiedetään tarkemmin ja siten saadaan selville, missä verkoston osissa on vuotoja. Näin saadaan kohdennettua tarkemmin esimerkiksi ne alueet, joilla vanhat vesijohdot kaipaavat kipeimmin saneerausta.
Verkostolaskentamallin avulla voidaan kätevästi suunnitella verkoston jakaminen mittausalueiksi: mihin tarvitaan mittauspiste ja voidaanko osa verkostoyhteyksistä sulkea aluetta muodostettaessa – näin optimoidaan tarvittavien mittausten määrä. Laskentamallin avulla voidaan myös mitoittaa virtaamamittarit. Laskentamallista nähdään, kuinka suuret virtaamat mittauspisteiden kautta kulkee eri tilanteissa. Virtaamamittarit tulee valita siten, että maksimivirtaamien lisäksi myös pienet virtaamat saadaan mitattua riittävällä tarkkuudella. Nimenomaan yöaikaiset virtaamat, jotka ovat pieniä muuhun virtaamaan nähden, kertovat vuotovesistä.
Aluemittausjärjestelmä virtaama- ja painemittauksineen tuottaa ison määrän dataa, jota analysoimalla nähdään kulutuksissa ja verkoston painetasoissa tapahtuvat muutokset. Muutoksia seuraamalla päästään selville alueiden vuotovesimääristä, osataan kohdentaa saneeraukset oikeaan paikkaan, sekä nähdään verkostossa tehtyjen saneerausten vaikutukset. Mittauskaivoihin voidaan tarvittaessa sijoittaa muitakin verkoston hallintaan tai huoltoon liittyviä laitteita ja rakenteita. Pelkästään mittausten olemassaolo ei auta vuotovesien löytämisessä. On tärkeää määrittää virtaamatietojen avulla aluekulutukset, niiden vaihtelu sekä yöaikainen kulutus. Kulutustietojen muutosten seuraaminen tuo esille tietoa verkostossa tapahtuvista vuodoista. Mittaustieto tulee analysoida automaattisesti seurantajärjestelmän avulla, jotta järjestelmä voi antaa hälytyksiä etukäteen määriteltyjen reunaehtojen ja tunnuslukujen avulla.
Ensisijaisia saneerausalueita ovat ne, joissa yökulutus on keskimääräistä suurempi. Kun aluemittauksista saadaan pitemmän ajanjakson trenditietoa, voidaan vuotoihin päästä kiinni, jos vedenkulutus muuttuu äkillisesti normaalin vaihtelun ulkopuolelle tai yökulutus kasvaa jatkuvasti. Lisäksi mittausalueen sisällä vuotava verkosto-osuus voidaan pienen kulutuksen aikaan paikantaa tarkemmin rajaamalla mittausaluetta pienemmäksi verkostossa olevia sulkuventtiilejä sulkemalla.
AFRYllä on vuosikymmenien kokemus vedenjakeluverkostojen mallinnuksesta sekä verkostojärjestelyjen suunnittelusta. Mittausaluerajausten ja mittarimitoitusten lisäksi suunnittelupalveluihimme kuuluu mittauskaivojen ja niihin liittyvien järjestelyiden yleis- ja toteutussuunnittelu. Suunnittelussa huomioidaan mm. mittauspisteiden sijoittamiseen vaikuttava kaavoitus, olemassa olevat rakenteet, ympäristöarvot ja maaperäolosuhteet.