Vesistöjen ekologisen tilan ennakkoarviointi on tärkeä osa riskienhallintaa
Vesistöjen ekologisen tilan ennakkoarviointi on tärkeä osa riskienhallintaa
Ympäristönäkökulmat on tärkeää ottaa kattavammin huomioon jo suurten investointihankkeiden suunnitteluvaiheessa. Näin minimoidaan riskejä ja vältetään turhaa työtä myöhemmissä vaiheissa.
Euroopan unionin vesipuitedirektiivin mukainen uusin arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järvien ja jokien ekologinen tila on pääosin pysynyt samana. Sen sijaan Suomen rannikkovesien tila on heikentynyt edellisestä vuonna 2013 tehdystä arviosta.
Vesipuitedirektiivin mukaisesti EU:n alueella tavoitteena on kaikkien pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Maantieteellisesti suurin osa huonokuntoisista sisävesistöistä sijoittuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. Merten rannikkoalueella tilanne on heikompi, sillä suurin osa rannikostamme on huonommassa ekologisessa tilassa. Vesipuitedirektiivin myötä myös hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien vesistöjen tila ei saisi huonontua.
Kuuden vuoden välein tehtävässä vesistöjen ekologisen tilan arvioinnissa tarkastellaan ensisijaisesti vesistöjen biologista laatua. Vesimuodostumassa elävien planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa verrataan vertailuaineistoon, jolloin voidaan määrittää kuinka paljon ihmistoiminta on muuttanut vesimuodostumien luonnontilaista biologista tilaa. Lisäksi ekologisen tilan arviointiin vaikuttavat veden fysikaalis-kemialliset ja hydromorfologiset laatutekijät.
Suomessa suuria vesistöjä heikentäviä toimialoja ovat maa- ja metsätalous eli hajakuormitus (lähde). Teollinen toiminta aiheuttaa pääasiassa pistekuormitusta. Huomioitavaa on että vain ympäristöluvallisilla toiminnoilla on velvollisuus tarkkailla toimintojensa vaikutuksia vesistöön. Vaikka ympäristöhallinnon tilaamilla seurannoilla seurataan myös maa- ja metsätalouden vaikutuksia vesistöihin, jäävät maa- ja metsätalouden päästöt vesistöihin usein tarkkailematta.
Suomessa ELY-keskusten tekemien vesienhoitosuunnitelmien ympäristötavoitteet tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa. Viime aikoina Suomessa onkin ympäristölupa joissakin tapauksissa evätty vesienhoitosuunnitelman mukaisen ekologisen tilan tavoitten vuoksi. Kielteisissä päätöksissä hankkeen päästöjen on arvioitu heikentävän vesimuodostuman ekologista tilaa tai ainakin jotain luokitukseen vaikuttavaa osatekijää vesienhoitolain ympäristötavoitteiden vastaisesti.
Ympäristönäkökulmat on hyvä ottaa nykyistä kattavammin huomioon jo luvanvaraisten toimintojen suunnitteluvaiheessa. Ottamalla ympäristönäkökulmat jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa vahvemmin huomioon ja hyödyntämällä tarpeeksi vahvaa osaamista näiden arvioinnissa, vältytään tekemästä ja luvittamasta sellaisia suunnitelmia, jotka saattaisivat vaikeuttaa merkittävästi vesistöjen ekologisia tilatavoitteita ja olla siten este ympäristöluvan saannille, tai ainakin merkittävästi hidastaa lupaprosessia.
Kirjoittaja
Mikko Tolkkinen
Senior Consultant
Ympäristötutkimukset
