Water treatment facility

Vesivastuullisuus – navikointi riskeistä kohti liiketoimintamahdollisuuksia

Vesi on elintärkeä kaikelle elämälle

Se on yhteinen, kriittinen resurssi, joka on suoraan yhteydessä ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, ihmisoikeuksiin ja turvallisuuteen. Vettä tarvitaan kaikilla teollisuuden aloilla ja se on mukana kaikessa liiketoiminnassa – veden merkitys maailmanlaajuisissa arvoketjuissa kasvaa jatkuvasti. Maailman väestön odotetaan kasvavan kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä, ja noin puolet heistä asuu vesipulasta kärsivillä alueilla.

Vedenkulutus globaalissa pohjoisessa jatkaa kasvuaan, ja YK ennustaa 40 %:n maailmanlaajuista vajetta veden saatavuudessa vuoteen 2030 mennessä, jos nykyiset kulutus- ja tuotantotavat jatkuvat. Vesivastuu nähdään edellytyksenä tulevaisuuden vesiturvallisuuden ylläpitämiseksi. Pelkästään sääntelyn noudattaminen ja operatiivinen veden hallinta eivät enää riitä. Tarvitaan lisäksi laajempaa lähestymistapaa ja vesiriskien ja mahdollisuuksien tunnistamista koko arvo- ja hankintaketjuissa huomioiden sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

Vesivastuu

Vesivastuullisuudella tarkoitetaan veden käyttöä, joka on sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista, ympäristön kannalta kestävää ja taloudellisesti kannattavaa, ja jonka käytänteet kehitetään yhdessä sidosryhmien kanssa. Vesivastuullisuus kattaa niin yritysten omat toimipaikat kuin hankinta- ja arvoketjut sekä koko valuma-alueen (Alliance for Water Stewardship).

Operatiivinen vedenhallinta ei enää riitä

Strateginen lähestymistapa vesivastuullisuuteen voi auttaa yrityksiä monella tavalla, muun muassa vaikuttamalla positiivisesti yrityksen maineeseen luottamuksen ja yhteistyön kautta. Vesivastuu on olennainen osa minkä tahansa yrityksen toiminnan sosiaalista hyväksyttävyyttä. Se auttaa myös tunnistamaan ja implementoimaan parempia vedenkäytön ja hallinnan käytäntöjä ja vähentämään ympäristövaikutuksia lisäten samalla liiketoimintamahdollisuuksia. Vesikysymysten unohtaminen voi johtaa monenlaisiin haasteisiin ja riskeihin, kuten fyysisiin, sääntelyyn liittyviin, teknologisiin ja maineeseen liittyviin sekä taloudellisiin riskeihin. Itse asiassa 69 % Carbon Disclosure Projectin (CDP) kautta raportoivista pörssiyhtiöistä on alttiina vesiriskeille, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia heidän liiketoiminnalleen. Mahdollisen riskin rahallisen arvon on arvioitu olevan jopa 225 miljardia USD. Maineeseen liittyvät riskit voivat myös vaikuttaa taloudelliseen suorituskykyyn.

Rahoitusala vaatii myös vesiriskien tunnistamisen

Kuten Maailman talousfoorumi on todennut, vesi moninkertaistaa kestävyysvaikutuksia ja se on erottamattomasti yhteydessä ilmastonmuutokseen ja ekosysteemien heikkenemiseen. Liian usein vesi on aliarvostettu resurssi, ja sen hyödyt ekosysteemeille ja yhteiskunnalle aliarvioidaan. Rahoitusalalla on tunnistettu enenevissä määrin tarve ymmärtää veteen liittyviä vaikutuksia ja riippuvuuksia. Vihreä siirtymä tulee lisäämään veden tarvetta, jolloin vesipula voimistuu ennestään maailmanlaajuisesti lisäten samalla sekä riskejä että mahdollisuuksia sijoittajille. Tämä edellyttää yritysjohtajilta valmiutta vastata sijoittajien vaatimuksiin mm. veteen liittyvistä strategioista ja suorituskyvystä.

Erilaisia polkuja kohti vesivastuullisuutta

Yrityksillä on erilaisia lähestymistapoja vesivastuullisuuteen ja käytännöt kehittyvät matkan varrella. Yleisesti ottaen vesivastuullisen toiminnan ensimmäiset askeleet sisältävät ymmärryksen lisääntymistä siitä, kuinka tärkeää vesi on liiketoiminnalle sekä niiden vesistöalueiden tunnistamista, joihin yritys vaikuttaa ja joista se on riippuvainen. Tämän priorisoinnin pohjalta yritykset luovat vesivastuusuunnitelmia ja tavoitteita omalle toiminnalleen, toimitusketjulleen ja koko arvoketjulleen, toteuttavat suunnitelmaa ja toimivat kollektiivisesti. Lopuksi toimenpiteet arvioidaan ja varmennetaan, ja edistymisestä tiedotetaan.

Olen seurannut ja osallistunut globaalien vesivastuullisuuslähestymistapojen kehittämiseen yli kymmenen vuoden ajan,

totesi Suvi Sojamo, johtava tutkija Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE). Hän jatkoi:

Vesikysymysten monimutkaisuus ja saatavilla olevien työkalujen ja aloitteiden paljous voivat olla hämmentäviä.

Tämä on yksi syy, miksi AFRY haastatteli häntä suositelluista toimenpiteistä.

SYKE on tehnyt yhteistyötä tutkimuslaitosten, ministeriöiden, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa luodakseen Suomalaisen Vesivastuullisuussitoumuksen, toimintakehyksen, joka auttaa yrityksiä tulemaan maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä. Jokaiseen sen viiteen vaiheeseen kuuluu parhaiden käytäntöjen työkaluja ja ohjeita.

Vesivastuullisuuden viisi askelta:

  • Vesiriskien ja -mahdollisuuksien tunnistaminen karttaharjoituksella, joka kattaa yrityksen globaalit toiminnot ja arvoketjut
  • Materiaalisten vesiriskien, mahdollisuuksien ja vaikutusten arviointi
  • Veden integroiminen osaksi strategiaa määrittelemällä keskeiset prioriteetit, tavoitteet, kohteet ja toimenpiteet
  • Yhteistyö sidosryhmien kanssa kestävän vedenkäytön ja hallinnon kehittämiseksi
  • Vesivastuullisuuden edistymisen seuranta ja raportointi läpinäkyvällä tavalla

Kun yritykset hallitsevat vedenkäyttönsä ja vaikutuksensa hyvin, perustuen vahvaan näyttöön ja avoimeen yhteistyöhön sidosryhmien kanssa, niistä voi tulla todellisia muutoksen tekijöitä ja edelläkävijöitä laajemmassa kestävyyssiirtymässä.

Taloudellinen mahdollisuus

CDP:n raportti "Riding the Wave", joka julkaistiin juuri ennen YK:n vesionferenssia maaliskuussa 2023, havainnollistaa taloudellisia mahdollisuuksia yrityksille, jotka integroivat veden liiketoimintastrategioihinsa. Vesivastuullisuus ei ole enää vain riskienhallinnan kysymys, vaan todellinen arvo, joka on valmis hyödynnettäväksi. Vesi on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi johtokunnissa, ja suuret yritykset investoivat uusiin tuotteisiin ja palveluihin vastatakseen vesikysymykseen ja saadakseen markkinaosuutta maailmassa, jossa meidän on tehtävä enemmän vähemmällä.

Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet Minna Pirilä ja Tanja Virtanen-Leppä.

Ota yhteyttä

Minna Pirilä - Head of Strategic Business Development

Minna Pirilä

Head of Strategic Business Development, Vesiliiketoiminta

Ota yhteyttä: Minna Pirilä

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.
Tiina Kähö - Johtaja, yritysvastuu, ESG ja raportointi

Tiina Kähö

Johtaja, yritysvastuu, ESG ja raportointi

Ota yhteyttä: Tiina Kähö

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.