A fish jumping a small weir spillway

Vesivoimaa suunnitellessa on tärkeää varmistaa kalakantojen säilyttäminen

Hietaman pystyrakokalatiestä kalojen uusi vaellusreitti

Kalakantojen säilyttäminen onnistuu huomioimalla kalojen vaellusreitit, jokien luonnollisen tasapainon säilyminen sekä juoksutushuippujen tasaaminen. Kalateiden rakentaminen myös jälkikäteen on mahdollista. Jokainen vesivoimala on yksilöllinen – siksi suunnitteluratkaisujenkin on oltava yksilöllisiä. AFRYllä suunnittelu nojaa EU-tason ohjeisiin ja tieteellis-teknisiin menetelmiin.

AFRY teki Hietaman kalatien rakenne- ja kalliorakenne-, maarakennus-, koneisto sekä SIA-suunnitelun. Hankkeen lähtötietona toimi aiemmin tehty yleissuunnitelma.

”Meidän työhön kuului suunnitella kalatien betonirakenteet, perustukset, paalutukset, alaosan kallion louhinta sekä maanrakennus”, kertoo AFRYn rakennesuunnittelija Juha Koskelo.

Hietaman kalatietä rakennetaan Hietamankosken voimalaitosalueelle noin 7 km Äänekosken kaupungin keskustaajaman länsipuolelle. Voimalaitos on rakennettu vuosina 1965–1966. Sen teho on 7 MW. Voimalaitos sijaitsee Suojoessa Kiimasjärven ja Naarasjärven välissä. Hankkeen avulla pyritään laajentamaan kala- ja vesieliökantojen elinympäristöjä. Hietamankosken putouskorkeus on 13,5 m, ja se kuuluu noin 80 km pitkään Saarijärven reittiin Kymijoen vesistöalueella.

Rakennettava kalatie on pystyrakokalatie, joka muodostuu teknisistä betonirakenteisista kalatieosista. Tekniset osuudet koostuvat suuremmista ala- ja yläaltaista ja niiden välisestä pystyrako-osuudesta. Kalatiessä on 57 kpl 0,34 m leveää pystyrakoa, sen pituus on 190 m ja putouskorkeus aina seuraavaan altaaseen on 0,25 m. Kalatie sukeltaa kallion sisään sen alaosassa ja houkutusvirtaamaa säädetään säätöluukulla.

”Hankepaikka oli hieman haastava, koska olemassa olevan voimalaitoksen ohituskanavan tukimuurin ja alakanavan välissä oli vain muutama metriä väliä, mihin sen kalatien piti mahtua”, Juha kertoo.

Suunnittelijamme kerääntyivätkin yhden pöydän ääreen pohtimaan kalatien linjauksia. Yleissuunnitelmassa kalatien kourut kulkivat vierekkäin, mutta uudessa linjauksessa ne ovat osittain päällekkäin. Kalatie on perustettu pilarianturoille, porapaaluille ja kallionvaraisesti.

”Mietittiin myös paljon kalatien rakenteen lämmönvaihtelua, joka aiheuttaa liikuntasaumoihin lämpöliikettä. Päädyttiin sitten lopuksi siihen, että liikuntasaumaväli jätettiin lyhyeksi ja joka pilarin kohdalle suunniteltiin liikuntasauma”, Juha kertoo.

”Lisäksi kallio oli rosoista. Konsultoitiin myös meidän kallionasiantuntijaa, ja hänen avullaan tehtiin louhintasuunnitelma sekä kallion vahvistustoimenpidesuunnitelmat”, Juha jatkaa.

Ennen louhintaa kalliota piti vahvistaa, ja louhinta tehtiin irtiporaamalla louhintapalkilta, eli räjäytyksiä tehtäisiin mahdollisimman vähän. Louhintapalkki toimi samalla myös työpatona.

”Kun päälinjaukset oli tehty, käytiin vielä kalabiologimme kanssa läpi tehdyt muutokset, että ne varmasti toimivat muun muassa taimenille”, Juha kertoo.

Kalatie on nyt lähes valmis. ”Onhan se mukava nähdä, kun omat suunnitelmat valmistuvat”, Juha toteaa. ”Hanke oli todella mielenkiintoinen ja mukavan haastava. Päästiin yhdessä pohtimaan, miten päästään parhaaseen ratkaisuun.”

Juha Koskelo nauttii myös työskentelystä AFRYn Oulun toimistolla.

”Täällä on mukava ja osaava porukka, jonka kanssa on hienoa tehdä töitä. Lisäksi osastolla saa tehdä kaikkea eri suunnittelun vaiheissa ja se tuo mielenkiintoa työhön.”