Viisi vinkkiä edistää luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä

Ihmiset ovat epäonnistuneet luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa, vaikka luonto resursseineen ja ekosysteemipalveluineen luo perustan kaikelle inhimilliselle toiminnalle (Dasguptan raportti). Ihmisillä tarkoitan niin yksilöitä kuin yksityisiä ja julkisia organisaatioita. Luonnon pääoma laskee samalla, kun taloudellinen pääoma kasvaa ja vaurastumme luonnon kustannuksella.

Koska luontokato selittyy ihmisen toiminnalla, meidän on mahdollista suunnitella ratkaisuja, joilla vahvistamme luonnon monimuotoisuutta. Suomen hallitusohjelman mukaan Suomi on sitoutunut biodiversiteetin vahvistamiseen ja arvokkaan luonnon vaalimiseen. Hallitus aikoo valmistella kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman. Lisäksi hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin. Parhaillaan käydään keskustelua EU:n ennallistamisasetuksesta, jonka tavoitteena on parantaa luonnon tilaa eri ympäristöissä. Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jossa tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntäminen myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa rakentaminen keskittyy kaupunkeihin, ja niissä tapahtuu merkittävää täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisella säästetään laajempia luonto- ja viheraluekokonaisuuksia, mutta kaupunkiluontoon kohdistuu entistä enemmän rakentamisen vaikutuksia ja lisääntyvän käytön paineita. Rakentamisen vaikutuksia luontoon on mahdollista suitsia monin tavoin. Tässä keskeisimmät vinkit rakennetun ympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja ylläpitoon luonnon moninaisuuden edistämisen näkökulmasta:

1. Rakennetussa ympäristössä on oltava monipuolisesti puita, pensaita ja kasvistoa.
2. Monimuotoisia viheralueita, joissa sallitaan hallittu hoitamattomuus, on lisättävä.
3. Alkuperäisiä luonnon alueita, kuten rantapuustoja ja suojavyöhykkeitä, on säilytettävä ja vaalittava.
4. Monipuoliset kasvupaikat, kuten lahopuut, on jätettävä pölyttäjille ja muille eliöille. Eläinten suoja-, pesimä- ja ruokailupaikkoja, kuten pönttöjä, on lisättävä.
5. Riittävät viheryhteydet on turvattava ja virkistyskäyttö on ohjattava reiteille.

Miten rakennetussa ympäristössä ja sen suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta?

Mitä on luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä?

Määrittelin juuri, miten monimuotoisuutta voisi lisätä, mutta toimenpiteiden toteuttamiseksi on myös ymmärrettävä, mitä luonnon monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä tarkoittaa. Biologikollegoideni mukaan monimuotoisen luonnon perusasioita rakennetussa ympäristössä ovat

• monipuolinen viherympäristö,
• tasapaino hoidettujen viheriöiden ja koskemattomien viheralueiden välillä,
• alkuperäisen luonnon kunnioitus,
• rantapuustojen ja suojavyöhykkeiden sekä eläinten suoja- ja pesimäpaikkojen sekä ruokailupaikkojen säästäminen ja luominen,
• viheryhteyksien turvaaminen
• metsien virkistyskäytön riittävä opastaminen ja
• riittävien hulevesikosteikkojen ja muiden vettä läpäisevien pintojen riittävästä määrästä huolehtiminen.

Biologien asiantuntemus on tärkeässä roolissa rakennetun ympäristön suunnittelussa

Kaavoituksen ja muuta rakennetun ympäristön kehittämistä koskevan suunnittelun yhteydessä tehtävät luontoselvitykset antavat perusdatan kunkin alueen luontoarvoista ja ominaispiirteistä. Biologien asiantuntemuksen merkitystä suunnitteluprosesseissa tulee korostaa ja luonnon monimuotoisuustavoitteet pitää nostaa keskeisempään rooliin. Lisäksi luontoarvot ja luonnon tarjoamat palvelut on nähtävä uhanalaislajistoja ja tiukasti rajattuja luonnonsuojelualueita laajempana kokonaisuutena.

Alueiden rakentamisessa voidaan luonnon monimuotoisuutta edistää konkreettisin toimin:

• suojataan ja säästetään alueen arvopuusto,
• hyödynnetään alueen omia maamassoja,
• säästetään siemenmaita,
• vältetään vieraslajien tuomista alueelle ja
• ajoitetaan rakentaminen oikein ottamalla häiriintyvät kohteet ja lajit huomioon.

Alueiden käytössä ja hoidossa on jo hyväksi todettuja käytäntöjä, kuten BREEAM-kohteisiin laadittavat viiden vuoden maiseman- ja elinympäristön hallintasuunnitelmat. Suunnitelmiin kirjataan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edellyttämät toimenpiteet sekä ohjelmoidaan annettujen ohjeiden seurantatoimenpiteet.

Meillä on Suomessa ministeriöiden ylläpitämiä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtääviä ohjelmia, kuten Helmi ja NOUSU-ohjelmat. Ne sisältävät erilaisia toimenpiteitä, joiden toteuttamiseen osallistuu muun muassa kunnat, järjestöt ja ministeriöiden hallinnonalojen organisaatiot. Esimerkiksi Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa kosteikkoja ja lintuvesiä monimuotoisuuden säilyttämisen ja vieraslajien torjunnan nimissä. NOUSU-ohjelmassa taas parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita virtavesiä ennallistamalla. Nämä ohjelmat jatkuvat tälläkin hallituskaudella.

Työkaluja ja asiantuntemusta kestävän rakennetun ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon siis löytyy. Ilmastotavoitteet ja hiilineutraalius ohjaavat jo monen sektorin ja organisaation toimintaa, joten nostetaan luonnon monimuotoisuuden vaaliminen seuraavaksi kärkitavoitteeksi!

Me AFRYllä tuemme mielellämme organisaatioita erilaisissa luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijoillamme on osaamista lintuvesien kunnostuksista aina kalateiden suunnitteluun ja monipuolisiin luontoselvityksiin. Biodiversiteetin edistäminen on meidän kaikkien yhteinen asia.