Vuotovedet jätevesiverkostossa – vuotovesien vähentäminen ja riskienhallinta rankkasadetilanteissa

Vuotovedet jätevesiverkostossa kuormittavat jätevedenpuhdistamoa ja aiheuttavat siten lisäkustannuksia vesilaitokselle. Samanaikaisesti vuotovedet lisäävät rankkasadetilanteissa mahdollisesti syntyvien ylivuotojen kokoa ja täten haitallisten ja puhdistamattomien vesien päätymistä vesistöihin. Vuotovedet voivat koostua hulevesistä, pohjavedestä, talousvedestä, merivedestä ja muista pintavesistöistä verkostoon johtuvista vesistä. Vuotovesiä voi päätyä verkostoon lukuisista kohteista, kuten rikkoutuneiden tai huonokuntoisten verkoston osien sekä luvattomien liitosten kautta.

Pumppaamoiden mittausaineisto hyötykäyttöön vuotovesien paikantamiseksi

Vuotovesilähteiden paikantamisessa hyödynnetään usein jätevesiverkoston pumppaamoiden mittausaineistoa. Aineiston laadun ja määrän varmistaminen onkin ensimmäinen asia, johon vesilaitos voi keskittyä halutessaan edistää vuotovesien määrän vähentämistä. Tämän jälkeen voidaan toteuttaa kevyt tarkastelu pumppaamoalueiden vuotovesimääristä analysoimalla pumppaamojen virtaama-aineistoja sekä niiden rinnalla sadetietoja. Tällöin nähdään, millä alueilla pumppaamoiden virtaamissa on suurin sateiden aiheuttama virtaaman kasvu. Samalla voidaan tarkastella myös keväisen lumensulamisajan virtaamahuippuja.

Verkostomalli kertoo myös miten vuotovesi tulee verkostoon

Aiempaa tarkempi ja laajempi tarkastelutapa on jätevesiverkoston mallintaminen. Verkostomallilla analysoidaan vuotavuutta vertaamalla teoreettista ja mitattua virtaamaa verkoston eri alueilla. Mallintamalla saadaan tunnistettua vuotovesien kannalta ongelmallisimmat pumppaamoalueet ja kohdistettua tehokkaasti lisämittauksia eniten vuotaville alueille. Siten voidaan edelleen tarkentaa käsitystä verkoston vuotavuuden jakautumisesta pumppaamoalueiden sisällä. Vuotavien alueiden tunnistamisen lisäksi malli tuottaa myös tietoa siitä, kuinka vuotovedet tulevat verkostoon. Esimerkiksi suotautuminen rikkinäisistä putkista näkyy virtaamissa hitaammin kuin laittomien hulevesiliitäntöjen suoraan jätevesiverkostoon johtama hulevesi.

Mallintamalla voidaan simuloida rankkasadetilanteita

Jätevesiverkostosta luotu verkostomalli tuottaa kevyempään tarkasteluun verrattuna vuotovesialueiden tunnistamisen ohella lisäarvoa verkoston riskienhallinnataan. Verkostomallilla voidaan simuloida erisuuruisia rankkasadetilanteita ja niiden aikana mahdollisesti syntyvien ylivuotojen vesimääriä. Se mahdollistaa ennakoivan ylivuotojen vaikutusten hallinnan: paljonko ylivuotovettä syntyy ja millä alueilla ongelma on suurin. Mallilla voidaan myös tarkastella takautuvasti toteutuneita ylivuototilanteita ja niiden vaikutusten suuruutta. Lisäksi analyysissä voidaan keskittyä alueisiin, joilla syntyy laadultaan haitallisimpia vesiä, kuten teollisuusalueiden jätevesiä, ja tarkastella erityisesti näiden alueiden ylivuotoriskiä rankkasateiden eri toistuvuuksilla.

AFRYllä on vahvaa ja pitkäaikaista kokemusta sekä pumppaamoaineistojen käsittelystä ja analysoinnista että jätevesiverkostojen mallintamisesta. Olemme tarvittaessa vesilaitosten tukena ratkaisemassa vuotovesien määrään ja ylivuotoriskeihin liittyviä asioita niin pienessä kuin suuremmassakin mittakaavassa.

Kirjoittajat

Jouni Korkiamäki, Maiju Narikka ja Terhi Renko