Prosessiturvallisuuskriittiset laitteet ja niiden riskiperusteinen tunnistaminen

Prosessiturvallisuuskriittisten laitteiden tunnistamisessa tulee ottaa huomioon Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) prosessiturvallisuuden kannalta kriittisille laitteille (lakisääteiset laitteet, onnettomuuksia aiheuttavat laitteet ja onnettomuuksia ehkäisevät tai lieventävät laitteet) esittämät hyväksytyt menettelytavat. Laite tai järjestelmä voi olla prosessiturvallisuuden kannalta kriittinen useista eri syistä.

Prosessiturvallisuuden kannalta kriittiset laitteet tunnistetaan prosessiturvallisuusriskienarvioinneilla, kuten poikkeamatarkastelu (HAZOP, Hazard and Operability Study) ja suojauskerrosanalyysi (LOPA, Layers of Protection analysis), joissa ne tulee dokumentoida asianmukaisesti. Tarkat ja perusteelliset prosessiriskienarvioinnit ovat ratkaisevan tärkeitä prosessin turvallisuuden kannalta kriittisten laitteiden systemaattisessa tunnistamisessa. Arvioinneissa on kiinnitettävä huomiota etenkin kirjausten tarkkuuteen (mm. positionumerot), kattavuuteen, järjestelmällisyyteen sekä ymmärrettävyyteen. Prosessiturvallisuusriskienarvioinneissa tunnistettujen kriittisten laitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon myös muut aktiiviset ja passiiviset järjestelmät.

Prosesseihin liittyvät vaarat tunnistetaan poikkeamatarkastelulla ja tapahtuman todennäköisyyttä, eri suojauskerrosten riskinvähennyskykyä sekä itsenäisyyttä arvioidaan suojauskerrosanalyysillä. Yksittäistä skenaariota voidaan tarkastella tarkemmin myös esimerkiksi Bowtie-mallilla, joka kuvaa visualisoituna onnettomuuden syyt ja seuraukset sekä sitä estävät ja rajoittavat suojauskerrokset. Eri onnettomuustilanteiden seurausten tarkemmassa arvioinnissa, erityisesti suuronnettomuusskenaarioille, käytetään seurausanalyysia ja mallinnuksia. Tarkemmissa analyyseissä mallinnetaan laskennallisesti ja arvioidaan vaarallisen onnettomuusskenaarion vaikutus ympäristöön. Prosessiturvallisuuskriittisten laitteiden ja järjestelmien tunnistamisessa on huomioitava vaarallisen tapahtuman seurausten vakavuus, todennäköisyys sekä laitoksessa olevat suojauskerrokset, jotka estävät ja lieventävät tapahtumaa. Vaarallisen tapahtuman estävien tai lieventävien suojauskerroksien riskinvähennyskyky on dokumentoitava asianmukaisesti jäljitettävyyden ja laitteiden kriittisyyden arvioinnin vuoksi. Tunnistetut prosessiturvallisuuskriittiset laitteet siirretään kunnossapitojärjestelmään, ja niille laaditaan kunnossapitosuunnitelmat.

Prosessiriskien arviointien lisäksi on tarpeen arvioida vuotoriskin omaavia laitteita ja niiden kuntoa erillisissä tarkasteluissa. Prosessiriskien arvioinneissa oletetaan laitteiden olevan mekaanisesti eheitä, eikä oteta huomioon laitteiden kunnosta johtuvia vuotoriskejä normaaleissa operointitilanteissa. Tarkastuksilla, testauksilla tai muilla kunnonvalvontatoimenpiteillä selvitetään, onko prosessiturvallisuuskriittisten laitteiden kunto tai luotettavuus riittävällä tasolla käytön jatkamiseen.

Toiminnanharjoittajien vastuulla on laatia toimintaohje, joka määrittelee prosessiturvallisuuskriittisten laitteiden tunnistamisen ja luokitusperusteet, ottaen huomioon myös laitteen nykyinen kunto. Ohjeissa kuvataan toimintatapa, jolla prosessiturvallisuuskriittiset laitteet tunnistetaan laitekannasta ja kunnossapitojärjestelmästä. Prosessiturvallisuuskriittisten laitteiden luettelo tulee päivittää säännöllisesti prosessimuutosten, toimintahäiriöiden, vikojen, onnettomuuksien ja tietojen päivitysten, kuten riskienarviointien, tarkastusten, testien ja laiteuusintojen jälkeen. Ohjeessa tulee myös mainita näistä tehtävistä vastaavat henkilöt.

Prosessiturvallisuuden kannalta kriittisillä laitteilla on oltava laitekohtainen kunnossapitosuunnitelma, joka sisältää tarvittavat tarkastukset, kunnossapitotoimet ja testaukset. Kunnossapitosuunnitelman on noudatettava vähintään lainsäädännön asettamaa minimitasoa sekä standardien tai toimialan suositeltuja käytäntöjä.