Suojeltujen ja arvorakennusten konsultointitehtävät
Suojeltujen ja arvorakennusten konsultointitehtävät
Ennen rakennuksen korjaus- ja muutostöitä on yleensä tarpeen selvittää kohteen historia käytettävissä olevista asiakirjoista ja muista lähteistä. Selvityksen laajuus vaihtelee paljon mm. rakennuksen iän sekä käyttö- ja korjaushistorian sekä käytettävissä olevien aineistojen mukaan.
Erityisesti suojelukohteiden, muiden vanhojen rakennusten tai useassa vaiheessa rakennettujen tai korjattujen rakennuskokonaisuuksien rakenteet saattavat olla hyvin monimuotoisia. Rakenteet ja käytetyt materiaalit voivat olla hyvin erilaisia kuin nykyrakentamisessa ja rakennuksiin saattaa liittyä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita piirteitä, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Jotta historiatieto saadaan siirtymään rakennuksen omistajalle ja korjaussuunnittelijoille, on suositeltavaa teettää korjaushankkeen alkuvaiheessa joko rakennus- tai korjaushistoriaselvitys. Selvitykset toimivat itsenäisinä raportteina, jotka auttavat ymmärtämään rakennusta, sen historiaa, rakenteita ja toimintaperiaatteita.
Rakennushistoriaselvitys (RHS)
Rakennushistoriaselvitys kokoaa tietoa rakennuksesta tai rakennusryhmästä aina rakentamisesta nykypäivään sekä kuvaa esimerkiksi eri muutosvaiheiden kulttuurihistoriallisia taustoja. Tavoitteena on selvittää kohteen yleistä ja käyttöhistoriaa, tärkeimmät korjaus- ja muutosvaiheet sekä se, mitä eri vaiheista on säilynyt nykypäivään asti. Rakennushistoriaselvityksiä tehdään erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi kulttuurihistoriallisen arvon ja suojelutavoitteiden määrittelemiseksi, kuntotutkimusten ja korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Korjaushankkeessa rakennushistoriaselvitys muodostaa perustan muille selvityksille ja tutkimuksille. Rakennuslupaviranomainen voi myös edellyttää rakennushistoriaselvitystä suojellun rakennuksen lupahakemuksen liitteeksi.
Korjaus- tai rakennehistoriaselvitys
Rakennushistoriaselvitystä kevyempi on korjaus- tai rakennehistoriaselvitys, jossa kootaan rakennuksen rakennus-, korjaus- ja muutosvaiheet esimerkiksi kunto- tai haitta-ainetutkimusten sekä korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi painottaen rakennustekniikkaa ja materiaaleja sekä rakenteissa tapahtuneita muutoksia. Rakennehistoriaselvitys täydentyy kuntotutkimusten avulla. Rakennehistoriaselvityksen eräänä tavoitteena on myös ymmärtää, miten vanhat rakenteet toimivat tai miten niiden on alun perin suunniteltu toimivan, jotta nyt voidaan arvioida niiden kuntoa ja korjaustarvetta.
Tällainen rakennushistoriaselvitystä teknisempi selvitys on hyödyllinen esimerkiksi kohteessa, joka on käynyt läpi useita korjaus- ja muutosvaiheita, mutta jonka kulttuurihistorialliset arvot eivät edellytä rakennushistoriaselvityksen laatimista korjaussuunnittelua varten. Korjaus- tai rakennehistoriaselvitys toimii kohteen kunto- ja haitta-ainetutkimusten sekä suunnittelun lähtötietona ja auttaa esimerkiksi kohdentamaan tutkimukset perustellusti.
Voimmeko olla avuksi?
