AFRY on tehnyt liikenneturvallisuuden asiantuntija-arviointeja yli 10 Väyläviraston maantiehankkeeseen
Liikenneturvallisuuden asiantuntija-arvioinnit
Väylävirasto tilaa vuosittain puitesopimustoimittajiltaan kymmenisen väylähankkeiden työnaikaisten liikennejärjestelyiden auditointia. AFRY on toiminut hankkeiden tarkastajakonsulttina jo vuodesta 2018 lähtien ja ollut vaikuttamassa liikenneturvallisuustilanteen parantumiseen auditoitavilla työmailla jo yli toistakymmentä kertaa. Auditointien tavoitteena on parantaa tietyömaiden liikennejärjestelyjen laatua ja turvallisuutta.
Auditointien avulla Väylävirasto tienpitäjänä haluaa varmistaa, että sopimussuhteessa olevat palveluntuottajat toimivat lainsäädännön ja Väyläviraston ohjeiden mukaisesti. Työnaikaisten liikennejärjestelyjen auditoinnit ovat osa Väyläviraston omavalvontakokonaisuutta. Liikennejärjestelyiden tekemiseen ohjaa myös viraston käyttämä Liikenne tietyömaalla -ohjesarja.
”Auditointien avulla saamme muodostettua tilannekuvaa liikennejärjestelyjen laatutasosta ja toiminnan kehittämistarpeista”, infrarakentamisen turvallisuudesta ja laadusta vastaava Mari Ranttila Väylävirastosta kertoo.
Käytäntö on osoittanut auditointien tarpeen, sillä Väyläviraston liikenteenohjauksen asiantuntijan Jukka Hopeavuoren mukaan työmailla tulee edelleen vastaan ohjeiden vastaisia tai vajaita järjestelyitä. Tänä vuonna tietyöjärjestelyiden parantamisessa on tarkoitus keskittyä kiertotiegeometrioihin, nopeusrajoituksiin sekä kaidetuotteiden ohjeiden mukaiseen käyttöön.
Mitä liikenneturvallisuuden tarkastuksissa tapahtuu?
Hankkeiden liikenneturvallisuustilanteen tarkastuksissa nostetaan esiin sekä liikenneturvallisuutta koskevia puutteita ja kehittämiskohtia että erityisen hyvin toteutettuja ratkaisuja väylähankkeiden työnaikaisissa liikennejärjestelyissä. Tällä tavoin auditoijat auttavat parantamaan työmaiden liikenneturvallisuutta käynnissä olevissa hankkeissa. Lisäksi auditoinnista on hyötyä vastaavien näkökohtien huomioimiseen tulevaisuudessa toteuttavissa väyläprojekteissa. Auditoijat voivat myös esittää liikenneturvallisuuteen liittyvien havaintojen ohella työmaalle suosituksia hyödyllisistä toimintamalleista tai tilaajalle kehitysehdotuksia auditoinneissa käyttävään työkaluun eli laatumittariin.
Prosessi työnaikaisten liikennejärjestelyiden auditoinneissa on melko suoraviivainen. Tarkastettavan työmaakohteen varmistuttua tarkastajat sopivat sekä työmaan että hankkeen johdon kanssa tarkastusajankohdasta. On tärkeää, että tarkastus tehdään silloin, kun järjestelyt ovat käynnissä, jotta voidaan todentaa suunniteltujen ratkaisujen toteutus. Ennen tarkastusta työmaalta toimitetaan tarkastajille käynnin aikana voimassa olevat työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitelmat sekä niihin keskeisesti liittyvät muut dokumentit. Tarkastuksen jälkeen tarkastajilla on noin viikko aikaa laatia luonnos tarkastusraportista, jonka mahdolliset korjaustarpeet läpikäydään erillisessä palaverissa yhdessä tilaajan ja tarkastukseen osallistuneiden osapuolten kanssa.
Tarkastuskäynneille osallistuu yleensä konsultin puolelta vähintään kaksi henkilöä, projektipäällikkö ja tarkastaja. Paikan päälle saapuu tavallisesti myös työmaan edustaja, tilaajan edustaja sekä joskus myös valvoja. Käynteihin sisältyy työmaan puolesta järjestettävä perehdytys, varsinainen työmaakohteeseen tutustuminen sekä loppuyhteenveto. Käynnin aikana työmaa-alue kierretään yhdessä tuumin läpi ja yleensä se myös dokumentoidaan videoimalla ja valokuvin. Jo käynnin yhteydessä keskustellaan välittömistä havainnoista ja mahdollisesti akuutisti tarvittavista liikenneturvallisuutta parantavista toimenpiteistä.
Tarkastuksissa päähuomio on tietyömaalla suunniteltujen ja toteutettujen tilapäisten liikennejärjestelyjen turvallisuudessa ja ohjeidenmukaisuudessa. Niissä kiinnitetään huomiota esimerkiksi liikennejärjestelyjen sopivuuteen ja liikennemerkkien kuntoon, mutta myös suojaamattomien tienkäyttäjien liikennejärjestelyihin. Tarkastettavaan hankealueeseen kuuluu aina varsinaisen maantieympäristön lisäksi liittymäalueet sekä maantiehen liittyvät jalankulku- ja pyöräilyväylät. Tarkastuksissa näkökulma onkin hyvin kokonaisvaltainen eikä perustu yksittäisten puutteiden listaamiseen.
Auditointi perustuu laatumittariin
Tarkastuksissa työkaluna käytetään tähän käyttötarkoitukseen kehitettyä laatumittaria, jossa on valmiiksi määritelty tarkasteltavat osa-alueet. Tehtävä arviointi on ensisijaisesti laadullinen ja hankkeen ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiin pohjautuva, eikä siinä tehdä määrällisiä laskelmia havaituista poikkeamista. Laatumittarin rakenne toimii tarkastusraporttien runkona, joten tarkastukset ovat kuitenkin siltä osin määrämuotoisia. Laatumittariin on myös sisäänrakennettuna pisteytysjärjestelmä, joka tuottaa tarkastuksen yhteenvetona kokonaisarvosanan työmaan liikenneturvallisuustilanteesta.
Väyläviraston Hopeavuoren mukaan virastossa kehitetään nykyistä auditointityökalua entistä helppokäyttöisemmäksi vuoden 2023 aikana.
Auditoinnit palvelevat liikenneturvallisuustilanteen seurantaa, mutta niiden avulla vaikutetaan myös turvallisuustilanteen laatuun ja kehitykseen tietyömailla. Tällöin järjestelyjä muutetaan aiempaa ohjeidenmukaisemmiksi, mikä vahvistaa niiden turvallisuutta työmaan käyttäjille.
Arvioinnit perusteltuja
Väyläviraston johtavan tieturvallisuusasiantuntija Noora Airaksisen mukaan auditoinneille on todellinen tarve, sillä niissä havaitaan melko paljon puutteita.
”Turvallisuusnäkökulmasta tilapäisten järjestelyiden ohjeidenmukaisuus on tärkeää, sillä haluamme ehkäistä onnettomuuksia jo ennen niiden tapahtumista. Puutteellinen järjestely on aina riski, jota ei pitäisi ottaa ja joka tulisi korjata. ”
Väylävirastossa seurataan ja ylläpidetään tilastoa maanteiden työmaiden yhteyksissä sattuneista onnettomuuksista. Tiedonkeruun kehittymisen myötä odotetaan, että jatkossa tilastojen pohjalta olisi myös mahdollista tehdä tarkempia tulkintoja poikkeustilanteista tai onnettomuuksiin johtaneista olosuhteista.
Auditointi on vuorovaikutusta arvioijan ja työmaan välillä
Tarkastusten onnistumiseen ja parannusten toteutumiseen vaikuttaa ennen kaikkea toimiva vuoropuhelu eri osapuolten kesken. Useimmiten tarkastajat toivotetaan työmaille tervetulleiksi, ja työmaan henkilöstö on innostunut tarttumaan tarvittaviin toimiin tilanteen kohentamiseksi. Näkemyseroiltakaan ei kuitenkaan aina vältytä. Usein keskustelua herättävät erityisesti tulkinnat siitä, mikä on ohjeidenmukainen toteutustapa ja miten pitkälle ohjeiden soveltaminen paikallisesti on suotavaa.
Väyläviraston Mari Ranttilan ja Jukka Hopeavuoren mukaan vuorovaikutus AFRYn auditoijan ja tilaajan osapuolten välillä on ollut hyvää. Projektipäälliköt ovat antaneet hyvää palautetta kohtaamisista.
”Olemme saaneet AFRYltä laadukkaat auditointitulokset, ja auditoijat ovat olleet kokeneita asiantuntijoita”, Ranttila sanoo.
Auditoijan ja tarkastajan näkökulmasta liikennejärjestelyiden auditointiprojekteissa palkitsevaa on nähdä, että järjestelyt ovat tarkastuksen myötä parantuneet.
”Toisinaan työ auditoijana ja tarkastajana saattaa tuntua raskaalta, mutta palkitseviakin hetkiä mahtuu mukaan. On hienoa omin silmin todeta, että järjestelyt ovat tarkastusten myötä parantuneet, ja tavallisena tienkäyttäjänäkin uskaltaa työmaiden läpi ajella.” AFRYn auditointien projektipäällikkö Katja Hyökki-Kotilainen kertoo.
Projektin tiedot
- Asiakas: Väylävirasto
- Hanke: Väylähankkeiden tilapäisten liikennejärjestelyiden auditoinnit vuodesta 2018 lähtien
- Kohteiden koko/laajuus: Vaihtelevan laajuiset maantiehankkeet ympäri maan
- Vt1 Turunväylä 2018
- Vt12 Tillola-Keltti 2019
- Vt5 Mikkeli-Juva 2019
- St 101 Kehä, Laajalahti 2020 (2 käyntiä)
- Vt 1 Veikkolan meluesteet 2020
- St 101 Kehä I, Tarvon silta, Leppävaara 2021
- Vt 15 Paimenportin eritasoliittymä 2021 (2 käyntiä)
- Vt 3 Hämeenkyrönväylä 2022
- Vt 19 Seinäjoki-Lapua 2022-2023 (2 käyntiä)
- Aika: 2018–2023
- AFRYn rooli: Liikenneturvallisuuden asiantuntija-arviointien toteuttaminen ja raportointi
