Hämeenkylän koulu, Vantaa
Tämä projekti on toteutettu Vahanen-yhtiöissä. Vahanen liittyi osaksi AFRYä vuoden 2022 alussa.
Oppi menee perille viihtyisäksi vaimennetussa kengättömässä koulussa
Uusi Hämeenkylän koulu valmistui Vantaan Varistoon homeongelmaisen rakennuksen tilalle elokuussa 2020. Avoimen ja muuntojoustavan oppimisympäristön suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota yhteisopettajuutta tukevaan akustiikkaan. AFRY toimitti hankkeeseen akustisen suunnittelun ja LVI-valvontaa.
Hämeenkylän uuden koulun rakennustyöt aloitettiin alkuvuodesta 2019 ja saatiin päätökseen elokuussa 2020. Noin 800 oppilasta ja 80 henkilökunnan edustajaa palveleva 9050 m²:n rakennus ja pinta-alaan sisältyvä, koulurakennukseen yhdyskäytävällä liitetty 1400 m²:n liikuntahalli toteutettiin allianssimallilla, jossa pääurakoitsijana toimi NCC Suomi Oy. Koulun ja myös koulun ulkopuoliseen toimintaan käytettävän liikuntahallin akustiikkasuunnittelun toimitti Vahanen-Halme Acoustics Oy. Lisäksi Vahanen Rakennuttaminen Oy toimitti hankkeeseen LVI-valvontaa. Vahanen-yhtiöt on osa AFRYä.
Väistötiloissa Sanomalassa vietettyjen kolmen vuoden jälkeen koulun rehtorilla Pasi Majasaarella, apulaisrehtorilla Jukka Väisäsellä, vararehtorilla Vesa Erähalmeella sekä muilla opettajilla oli selkeä näkemys siitä, millaiseksi uuden koulun tilat tulisi suunnitella, jotta ne palvelisivat uuden opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja kaikilla olisi työrauha. Opetustila muodostuu oppimissoluista, joiden kunkin alueella toimii 2–3 opetusryhmää.
– Perinteinen koulumalli, jossa luokkiin ei näe muista sisätiloista, ei toimi nykypäivänä, Erähalme sanoo.
– Entiseen avokonttoriin perustetuissa väistötiloissa meille kävi selväksi, että uusissa tiloissa oppimisalueiden väliset äänet eivät saa sekoittua. Toinen vaatimus oli tilojen mahdollisimman suuri monikäyttöisyys. Kaikkia tiloja voi käyttää moneen eri tarkoitukseen. Koulun yläkerran pientilat on esimerkiksi äänieristetty soitinopetusta varten, ja vararehtorin työhuoneessa voidaan pitää oppilaspalavereita. Suunnittelun kolmas kärki oli puhdas ja terveellinen sisäilma.
– Tila- ja sisäilmaongelmat olivat hyvin tiedossa ennen suunnittelutyön aloittamista myös siksi, että oma tyttäreni kävi aikanaan tätä samaa koulua, kertoo AFRYn akustiikkasuunnittelija Eija Halme-Salo.
– Uuden koulun akustiikkasuunnittelussa pyrittiin ratkaisemaan pahimmat ongelmat sekä tietysti noudattamaan kaupungin opetustiloja ja ympäristöministeriön rakennusten ääniympäristöä koskevia ohjeistuksia. Huoneakustiikkaan satsattiin tavallistakin enemmän noudattaen vähintään rakennusten ääniteknistä luokitusta koskevan standardin A/B-luokkaa.
Lasi- ja siirtoseinien pitää eristää ääntä ja olla kevyt- ja helppokäyttöisiä
– Nyt kun koulua on käyty uusissa tiloissa puolisentoista lukuvuotta, vaikuttaa siltä, että oppilaat viihtyvät oikein hyvin, Erähalme kertoo.
– Länsi-Vantaalle on muuttanut ennustettua enemmän yläkoululaisia, joten tilanpuute on nyt suurempi ongelma kuin äänimaailma tai sisäilma. Käyttöönoton jälkeen äänimaailmassa ei ole ilmennyt suurempia ongelmia. Kuvataideluokasta kuuluu hiukan häiritsevää moukarointia silloin harvoin, kun siellä käsitellään savea. Näyttämönä toimivan musiikkiluokan siirtoseinät ovat riittävän ääntä eristävät kouluympäristöön. Jos opettajien suunnittelupalaverin kanssa samaan aikaan musaluokassa on bänditreenit, kuulemme kyllä, että siellä soitetaan, mutta soitto ei haittaa normaalia keskustelua.
– Vastaavia siirtoseinäratkaisuja halutaan nyt moniin koulukohteisiin, joten on hyvä kuulla, että tänne on onnistuttu valitsemaan käytön kannalta riittävät vaihtoehdot, Halme-Salo sanoo.
– Kuvataide- ja musiikkiluokissa jouduttiin tinkimään hieman äänieristyksestä, koska ne rajautuvat muihin tiloihin siirto- tai lasiseinillä. Tärkeintä on saada rajaavien rakenteiden äänieristävyys riittävän hyväksi, ja toiseksi on huolehdittava kunkin tilan huoneakustiikasta. Isommassa tilassa usean ryhmän pitää pystyä tekemään eri asioita samaan aikaan, ja se edellyttää lisävaimennusta pitemmille etäisyyksille. Lasiseinät tekevät oppimisympäristöstä avoimen, valoisan ja helposti valvottavan, ja heijastava pinta palauttaa ääntä, mutta lasiseinän eristävyyttä ei saa käytännössä kiinteän umpiseinän tasolle. Koulukohteissa joudutaankin päättämään, onko lasirakenne aina järkevä vaihtoehto.
– Siirtoseiniä valittaessa on tärkeää varmistaa myös niiden helppokäyttöisyys opetustilan jakamisessa, Erähalme korostaa.
– Seinien pitää eristää ääntä mutta olla myös kevyitä liikuttaa. Suomessa on monia uusia kouluja, joissa siirtoseinät ovat aina ainoastaan kiinni tai auki, koska niitä on niin vaikeaa liikuttaa.
– Markkinoilla on muutama hyvä vaihtoehto, joista valita. Tuotteiden eristävyys on mitattu laboratoriossa, joten sen jälkeen on tärkeää varmistaa työn ja asennuksen laatu. Jos seinän alta tai raosta pilkottaa valoa, kyllä sieltä äänikin pääsee läpi. Työn laatu on ensiarvoisen tärkeä asia kaikissa rakenteissa ja varsinkin avattavissa ja liikuteltavissa rakenteissa, Halme-Salo sanoo.
– Akustiikkaan ja viihtyvyyteen vaikuttaa huomattavasti myös se, että olemme kengätön koulu. Täällä siis riisutaan kengät heti sisään tullessa. Sitä harjoiteltiin jo väistötiloissa Sanomalassa, ja nyt se sujuu oikein mallikkaasti, Erähalme lisää.
Liikuntahallin akustinen suunnittelu samassa paketissa
Hämeenkylän koulu valmistui suunnittelusta käyttöönottoon kahdessa vuodessa allianssimallilla ja hyvin toimivalla hankeyhteistyöllä. Suunnitteluyhteistyö Työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy:n kanssa sujui hienosti ja joustavasti, Erähalme ja Halme-Salo kiittävät.
– Allianssimalli oli kuin lottovoitto meille, koska kaikki tekijät olivat mukana projektissa jo kilpailutusvaiheessa. Iso juttu oli myös se, että me käyttäjät ja tilaaja saimme olla mukana suunnittelussa alusta lähtien ja suunnitelmia päivitettiin matkan varrella tarpeen mukaan. Hankkeen alussa näkemäni kuvat olivat erilaisia kuin mikä lopputulos nyt on. Liikuntahallipäätöksen saaminen kesti kolme kuukautta, mikä viivästytti aikataulua, mutta hallin toteutus samalla kertaa salli toisaalta joustavia limittäisratkaisuja suunnittelussa, Erähalme sanoo.
– Liikuntahallissa ei ole isoja yleisö- tai kokoontumistiloja lainkaan, Halme-Salo jatkaa.
– Se, että hallin akustiikkasuunnittelu kuului samaan pakettiin, teki suunnittelusta kustannustehokkaampaa ja esimerkiksi rakennusvalvonnan tulkintojen osalta suoraviivaisempaa. Hallin äänenvaimennuksen suunnittelussa on otettu huomioon tyypilliset isojen tilojen ongelmat, kuten jälkikaiunta ja tärykaiut, ja ne on hoidettu vaimennusratkaisuilla. Kohteessa on otettu huomioon myös rakennusten ulkovaipan lentomelueristävyys, koska koulu sijaitsee lentomelualueella.
– Liikuntasali on jaettavissa neljään osaan verhoilla, joista vain keskimmäinen on perinteinen raskas, tilaa jakava elementti. Koulukäytössä muidenkin jakavien verhojen olisi syytä olla eristävämpiä ja pallosuojien paksumpia, mutta se on kustannuskysymys, Erähalme kertoo.
– Kaikissa koulun katoissa on A-luokan vaimennusmateriaali, ja liikuntasalissa vaimentavia materiaaleja on sekä katossa että seinillä. Koulun puolella on villakatot ja lattiassa tekstiilimattoa, joka on myös akustiikan kannalta mietitty ratkaisu, ja tekstiilimatto on ainoa päällyste, jolla on merkittävä huoneakustinen ja askelvaimennusvaikutus. Nykyisin on saatavilla paljon erilaisia allergia- ja muilta ominaisuuksiltaan laadukkaita ja terveellisiä tekstiilimattoja, Halme-Salo kertoo.
Hämeenkylän koulua lähdettiin toteuttamaan normaalina betonirunkoisena rakennuksena tuotannollisista, paloteknisistä ja myös akustisista syistä. Huolellisen suunnittelun ansiosta vakiintuneilla teknisillä ratkaisuilla saatiin aikaan edistyksellisen toimiva koulurakennus.
Projektin tiedot
- Asiakas: Vantaan kaupunki
- Hanke: Hämeenkylän kouluhanke
- Aika: 8/2020
- Koko: n. 9050 m²
- AFRYn rooli: Akustiikkasuunnittelu, LVI-valvonta