Lauttasaaren kirkon peruskorjaushanke eteni onnistuneesti maaliin

- Korjaushanke alkoi syyskuussa 2020 ja urakka otettiin vastaan maaliskuussa 2022. Hanke on ollut Helsingin seurakuntayhtymän suurin peruskorjaushanke yli 30 vuoteen. Seurakuntien toiminta kirkolla alkoi huhtikuun alussa ja YLE televisioi kirkon uudelleen käyttöönoton juhlajumalanpalveluksen tulevana pääsiäisenä, Timo Meskanen kertoo.

Lauttasaaren kirkko on pinta-alaltaan (pinta-ala n. 5 800 m²) Helsingin suurin kirkko. Kirkko ei ole tavallinen myöskään U-muotoisen pohjaratkaisunsa vuoksi. Samoissa tiloissa toimivat niin Lauttasaaren suomalainen seurakunta kuin ruotsinkielinenkin Johannes Församling omissa kirkkosaleissaan. Rakennus ympäristöineen on kirkkolain nojalla suojeltu, joten vain välttämättömät heikkokuntoiset rakenteet voitiin korvata uusilla, mutta koko kiinteistön talotekniikka kuitenkin uusittiin ja sitä varten tehtiin vain välttämättömät purku- ja rakennustekniset työt. Museovirasto valvoi osaltaan koko rakennushanketta.

Rakennuksen toisessa korkeassa ”sakarassa” on ruotsinkielisen seurakunnan tilat ja ”sakaroiden” väliin jäävään matalaan osaan on tulossa myös Lauttasaaren musiikkiopiston tilat. Kirkosta löytyy myös liikuntasali, saunaosasto, kerho- ja diakoniatiloja sekä kryptasta tilat nuorison ja partiolaisten käyttöön. Lauttasaaren seurakunnan puolelle on tulossa lisäksi remontissa laajennettu kirkkokahvila keittiöineen.

- Yhtenä erikoisuutena voisi vielä mainita viereisellä tontilla olevat Helsingin seurakuntayhtymän omistamat kaksi asuinkerrostaloa. Nämä lisäsivät tate-korjausten haasteita, koska sähkö, vesi ja lämpö tulevat niihin liityntöinä kirkolta, ja nämä oli pidettävä koko ajan toiminnassa korjausten aikana.

Tilat avoimiksi ja esteettömiksi

Kulku kiinteistö oli aikaisemmin järjestetty hieman erikoisesti niin, että porrashuoneista (A-F) toiseen oli mentävä aina ulkokautta eli kunkin käyttötarkoituksen mukainen toiminto oli aiemmin varustettu omalla sisäänkäynnillä ja vailla sisäpuolista yhteyttä muihin tiloihin. Peruskorjauksen yhteydessä kaikkiin tiloihin avattiin sisäyhteydet, osa porrashuoneista poistettiin ja kirkkoa laajennettiin 29 m², jotta tämä tuli mahdolliseksi.

Esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota rakentamalla kaksi hissiä, joilla on nyt mahdollista liikkua kaikkien kolmen kerroksen välillä. Meskanen kiittelee myös kirkkoherra Juha Rintamäen aktiivista roolia rakennushankkeen aikana.

- Seurakunnalla on ajatus, että tilat voisivat olla ns. kaikkien seurakuntalaisten käytössä. Kuka tahansa voisi netin kautta varata esimerkiksi työtilan itselleen ja saisi samalla puhelimeensa tiloissa kulun oikeuttavan koodin.

Kiinteistössä on useita pieniä IV-konehuoneita sijoitettuina eri puolille rakennusta ja näistä löytyy yhteensä 16 iv-konetta ja 27 ryhmäkeskusta. Valaistusta ohjataan DALI-järjestelmällä ja kirkkosalissa on myös DMX-ohjaus. Konsertteja varten kirkkosaleihin on suunniteltu miksauspaikat ja molempiin kirkkosaleihin on asennettu striimauskamerat. Kuuteen eri tilaan tulee myös omat yhdessä ohjattavat AV-järjestelmät. Laajassa kirkkokorjauksessa on poikkeuksellisen paljon järjestelmiä, mitä ei usein tule ajatelleeksi. Kaiken normaalin lisäksi uuttakin joutuu opettelemaan, kun kohteessa oli kirkonkellojen soittokoneistojen peruskorjausta, kellotornin aikakellotkoneistot uusittiin kokonaan ja myös urkujen kostutusjärjestelmät jouduttiin uusimaan.

Kohteen sisustussuunnittelusta aikanaan vastanneiden Ilmari ja Marjatta Tapiovaaran suunnittelemat vanhat kirkkosalien valaisimet kunnostettiin ja muutettiin samalla led-tekniikalla toimiviksi. Heidän aikoinaan kohteeseen suunnittelemia irtokalusteita on kunnostettu laajasti ja palautettu tiloihin. Hieman päänvaivaa uusille asennuksille on aiheuttanut rakennuksen paikoin matala kerroskorkeus. Kuorielementein verhoilluissa kirkkosaleissa puolestaan reittien löytyminen kaikille johdotuksille, induktiosilmukoille ym. uudelle tekniikalle oli myös oma haastava projektinsa.

- Mieli on toki hyvä, kun hanke on tässä vaiheessa. Kohteesta tulee todella hieno, kun saadaan viimeisetkin hommat tehtyä. Tämän tyyppisessä kohteessa projektinjohtourakka on ollut varmasti kaikin puolin oikea toteutustapa. Ainahan peruskorjauskohteissa tulee yllätyksiä, mutta pidimme joka kuukausi suunnittelukokouksia, joissa pystyttiin vielä kehittämään suunnitelmia ja reagoimaan muutostarpeisiin, Meskanen toteaa.

- Lähes kaksivuotinen peruskorjaushanke vietiin läpi haastavana aikana. Korona, materiaali- ja komponenttipula sekä pitkät toimitusajat aiheuttivat murheita varsinkin hankkeen kriittisinä loppukuukausina. Suurimman kuorman kantoivat hankkeessa tietysti projektinjohtourakoitsijana toiminut Lujatalo Oy ja sen lukuisat aliurakoitsijat, mutta merkittävä rooli onnistumiselle oli myös valvojien tunnollisella perehtymisellä kohteen ”vaihteleviin tilanteisiin” ja omistautumisella hankkeen läpivientiin. Kerrotuista haasteista huolimatta kohde saatiin pidettyä kustannusarviossa ja lähes aikataulussakin, ja se voitiin luovuttaa käyttäjille sovitun mukaisesti, toteaa hankkeen vetäjänä Helsingin seurakuntayhtymän puolesta toiminut hankepäällikkö Kai Heinävaara.