Puistosuunnittelu Jyväskylän Pielespuistossa

Jyväskylän Kangasvuoressa sijaitseva Pielespuisto valmistui vuonna 1978, ja se edusti 1970-luvun henkeä graafisella ja selkeällä muotokielellään. Puiston sijainti kahden kumpareen, Pupuhuhdan ja Kangasvuoren, välissä laaksossa on aiheuttanut vuosien aikana merkittäviä haasteita veden hallinnalle. Puistoon johdetaan hulevettä putkien kautta ja vettä kertyy myös pintavaluntana ympäröiviltä alueilta. Koko puiston alueelta hulevettä purkaa vain yksi putki Kangasvuorentien alitse, joka padottaa vettä puistossa. Hulevesistä aiheutuvaa ongelmaa lisää myös se, että puistossa pohjavesi on hyvin lähellä maan pintaa.  

Jyväskylän kaupunki tilasi AFRYltä vuosina 2020 - 2021 Pielespuistoon puistosuunnitelman, johon sisältyi myös hulevesisuunnitelma. Puisto valmistui vuonna 2022.

Hankkeessa päätavoitteena oli lisätä hulevesien viivytystä puiston alueella ja parantaa ongelmallista hulevesitilannetta alajuoksulla, eli ainoan purkuputken alueella. Hankkeessa päätettiin ottaa hulevesi näkyväksi osaksi puistoa ja kierrättää vedet puiston pohjoislaidan kautta. Jotta virtausta saataisiin hidastettua ja viivytettyä, uomasta tehtiin voimakkaasti mutkitteleva. Uoman kautta vesi päätyy uudelle vesialtaalle oleskelualueen viereen, sen pohjoispuolelle. Oleskelualueen läheisyydessä sijaitseva vanha vesiallas suunniteltiin kunnostettavaksi. Uutta ja vanhaa allasta yhdistää vanhoilla navetta- ja reunakivillä porrastettu kanava ja patorakenne, jossa vesiputouslippaa pitkin valuva vesi luo solisevan äänimaiseman. Kanavan yli toteutettiin puusilta, jota pitkin pääsee kulkemaan altaiden yhteyteen toteutetulle kivetylle oleskelualueelle. Puiston oleskelualueelle sijoitettiin pöytäryhmä, joka on jyväskyläläisen Design Alosen suunnittelema.

Projektissa panostettiin kestävään kehitykseen hyödyntämällä Jyväskylän kaupungin varastossa olevaa ylijäämäkiveä uusien rakenteiden toteutuksessa. Puiston kaikki kivirakenteet toteutettiin kierrätyskivistä. Tämä vähensi merkittävästi hankkeen hiilijalanjälkeä ja materiaalikustannuksia. Lisäksi kaikki kaivuumassat hyödynnettiin muotoilemalla niistä kumpare, joka toimii kesällä auringonottopaikkana ja talvella lasten pulkkamäkenä.

Puiston kasvilajiston monimuotoisuutta vahvistettiin, jotta kasvillisuus kestäisi paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kaikki perenna- ja pensasalueet suunniteltiin monilajisiksi ja dynaamisiksi. Kasvillisuudessa hyödynnettiin kotimaisia luonnonkasveja ja puutarhakasveja kokeellisina yhdistelminä. Harvinaisia lajeja valittiin niiden esteettisyyden ja puiston lajikirjon edistämisen vuoksi.

Hankkeessa erityisen merkittävänä saavutuksena voidaan pitää pääuoman uudelleensijoittamista, jolla saatiin lisättyä veden viivytystä ja parannettua virtausta alueella. Tämä ratkaisu ei ainoastaan korjannut aiempia ongelmia, vaan loi myös uusia vesielementtejä, jotka lisäävät puiston ekologista monimuotoisuutta ja käyttäjäkokemusta.  

"Uoman suunnan muuttaminen oli rohkea idea ja vaati paljon suunnittelua, jotta virtaus saatiin toimimaan toivotulla tavalla", maisemasuunnittelusta vastannut Lea Hettula AFRYltä kertoo.

Puiston profiilia nostettiin uusin kivirakentein, kalustein, valaistuksen ja kasvillisuuden keinoin. Veden padotus onnistui ja veden virtaus toimi suunnitellulla tavalla. Puistosta saatiin suunnittelulla avara ja monilajinen tilaajan toiveiden mukaisesti.

Hettula on lopputuloksen lisäksi tyytyväinen yhteistyöhön AFRYn eri tekniikkalajien kanssa.

Jyväskylän kaupungin tavoitteena on kehittää puistosta oppimisympäristö, jossa oppilaat voivat saada vedestä erilaisia kokemuksia sekä havaita erilaisia hyönteisiä, lintuja ja kasveja.