Uimahallin kirkasta vettä

Rakennushistoriaselvityksen tekemiselle on aina hyvä aika

Selvitys tuo tärkeää tietoa rakennuksen historiasta, eikä RHS vanhene, vaan sitä on myös aika ajoin hyvä päivittää

Rakennushistoriaselvitys (RHS) on tärkeä osa etenkin suojeltujen rakennusten tutkimusta ja korjaushankkeiden suunnittelua, koska se tarjoaa arvokasta tietoa rakennuksen vaiheista ja auttaa tekemään perustellut päätökset korjaus- ja muutostoimenpiteistä. Selvitys muodostaa pohjan kaikille muille selvityksille ja tutkimuksille. Rakennushistoriaselvityksen tarkoitus on kuvata, miten rakennuksesta on tullut sellainen kuin se nyt on.

Korjausrakentamisessa lähtökohtana on olemassa oleva rakennus, johon perehdytään ja sovitetaan toimenpiteitä. Jotta korjaushanke voi onnistua, tarvitaan kattavat ja ajoissa tehdyt selvitykset. Hankkeen alkuvaiheessa on tärkeä olla mahdollisimman paljon tietoa rakennuksesta, jotta eniten kustannuksiin vaikuttavat päätökset voidaan tehdä perustellusti. Suurin osa korjaushankkeen kustannuksista nimittäin sidotaan viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa.

Rakennushistoriaselvityksessä kuvataan rakennuksen kehitys nykyiseen muotoonsa ja selvitetään syitä ja taustoja rakennuksessa tehdyille muutoksille sekä eri tilojen käyttötarkoituksia historian aikana. Siinä selvitetään myös, mitä eri aikakausien vaiheista on jäljellä. Selvitys linkittyy yleiseen historiaan, taidehistoriaan ja kulttuurihistoriaan ja auttaa ymmärtämään rakennuksen muutosten syitä. Selvityksen pohjana käytetään kohdekäyntejä sekä erilaisia rakennukseen liittyviä asiakirjoja, tärkeimpänä rakennuksen piirustukset ja tiedot siihen tehdyistä muutoksista vuosien varrella. Tärkeää tietoa antavat ja täydentävätkin erilaiset selostukset, kokouspöytäkirjat ja muistiot.

Rakennushistoriaselvityksillä on monta käyttökohdetta

Rakennushistoriaselvityksiä tehdään erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi kulttuurihistoriallisen arvon ja suojelutavoitteiden arvioimiseksi ja määrittelemiseksi sekä kuntotutkimusten ja korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. Uutena asiakirjana on säilyttämisen hallintasuunnitelma, jossa arvotetaan rakennuksen eri osia tulevaisuudessa tehtävien toimenpiteiden ohjenuorana.

Usein korjaushankkeissa selvitys tehdään, kun on päätetty rakennuksen joko peruskorjaus tai -parannus. Historiaselvityksen hyvä puoli on siinä, että se ei vanhene, vaikka korjaushanke siirtyisikin ajateltua myöhemmäksi. Samaa selvitystä voidaan hyödyntää ja täydentää myöhemminkin toisin kuin esimerkiksi kuntotutkimuksia, jotka ovat ainakin jossain määrin aikaan sidottuja. Aikaisemmat kuntotutkimukset ovat lähtö- ja taustatietona uudemmille tutkimuksille.

Rakennushistoriaselvitykseen liittyvä rakennehistoriaselvitys keskittyy rakenteiden muutoksiin

Vaikka rakennus ei olisikaan suojeltu, sen vaiheita ja muutos- sekä korjaushistoriaa on syytä selvittää, mikäli korjauksia ja muutoksia on tehty. Tällöin puhutaan rakennehistoriaselvityksestä, josta voidaan käyttää myös termiä korjaushistoriaselvitys. Rakennushistoriaselvitys toimii myös rakenteiden ja korjaushistorian selvittämisen perustana. Rakennehistoriaselvitys voidaan tehdä rakennushistoriaselvityksen liitteeksi tai joissain tapauksissa itsenäiseksi, ilman rakennushistoriaselvitystäkin laadituksi lähtötietopaketiksi, jota täydennetään kuntotutkimuksessa saatavalla tiedolla.

Rakennehistoriaselvityksen tarkoitus on selvittää rakenteet ja niiden muutokset materiaaleineen. Rakenteiden toimintaa taustoitetaan rakennus- ja korjausvaiheiden aikaan rakentamista ohjanneita määräyksiä ja rakennusoppaita tutkimalla sekä käytettyjen materiaalien ominaisuuksia selvittämällä.

Käsi koskettaa vettä uimahallissa
Rakennehistoriaselvityksen tarkoitus on selvittää rakenteet ja niiden muutokset materiaaleineen.  Selvitys tuo tärkeitä lähtötietoja korjaussuunnitteluun.

AFRY laati Yrjönkadun uimahallin rakennehistoriaselvityksen

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla työskentelevän projektinjohtaja Katri Ollin mielestä rakennus- ja rakennehistoriaselvitykset ovat erittäin tärkeitä sekä säilytettävissä että purettavissa rakennuksissa. Hän toivoo, että ymmärrys selvityksiä kohtaan lisääntyisi.

Helsingin kaupunki toteuttaa parhaillaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän Yrjönkadun uimahallin perusparannusta. Rakennustyöt toteutetaan vuosina 2024–2025. Hankkeessa muun muassa ajanmukaistetaan vedenkäsittely-, lämpö-, käyttövesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähkötekniset järjestelmät sekä korjataan vaurioituneet julkisivut, ikkunat ja ovet. Lisäksi korjataan allastilojen alkuperäisten kopolaattojen vaurioita ja kiinnityksiä sekä kosteusvaurioituneita rakenteita ja vesikaton tasakattoalueet korjataan.

Yrjönkadun uimahallissa on laadittu rakennushistoriaselvitys, jonka lisäksi on tehty myös rakennehistoriaselvitys. AFRY vastasi jälkimmäisestä. Lisäksi AFRY vastasi muun muassa rakenne- ja kosteusteknisestä kuntotutkimuksesta, haitta-ainetutkimuksesta, julkisivujen ja vesikattojen sekä uima-altaiden kuntotutkimuksista. Rakennehistoriaselvitystä päivitetään edelleen, koska arkistomateriaalia löytyy lisää.

”Historiaselvityksissä harvoin perehdytään rakenteisiin, vaikka ne ovat juuri rakennuksen koossa pitävä osa”, Olli harmittelee. Sen sijaan rakennusta lähestytään usein sen ajallisen ja ympäristön kontekstin kautta. Usein on säilytetty sellaisten suunnittelualojen suunnitelmia, jotka kohdistuvat eniten vuosien varrella muuttuviin kohtiin rakennuksissa. Rakenteita harvemmin muutetaan täysin.

Ollin mukaan uimahallissa tehty rakennehistoriaselvitys on tuonut ymmärrystä juuri rakennuksen anatomiasta ja korjaustöistä vuosikymmenten varrelta. Nämä tiedot ovat toimineet tärkeänä lähtötietona suunnittelulle.

AFRYn tekemä rakennehistoriaselvitys sisältää tärkeää tietoa rakenteista, ja sen avulla kohdennettiin kuntotutkimuksia sekä tulkittiin tutkimusten tuloksia. Lisäksi suunnitteluvaiheessa on pystytty tekemään perusteltuja päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Selvityksen perusteella saatiin tietoa muun muassa allastilan yläpuolisen välipohjan rakenteista, jotka erosivat alkuperäisistä rakennesuunnitelmista sekä talotekniikan reittien sijainneista välipohjien sisällä. Reitti säilytetään, koska ei ole muita vaihtoehtoja ilman mittavia rakenneratkaisuja ja allastilan interiöörin muuttamista.

Rakennus- ja rakennehistoriaselvityksiä tekevä Anu Laurila AFRYltä on Katri Ollin kanssa samoilla linjoilla selvitysten hyödyllisyydestä osana rakennusprojektia.

”Rakennus- ja rakennehistoriaselvitysten avulla voidaan ennakoida tulevaa. Olisi hyvä, jos rakennushistoriaselvitykset tehtäisiin korjaushankkeissa hyvissä ajoin ennakkoon, jotta ne olisivat ajoissa esimerkiksi kuntotutkijoiden käytössä,” Laurila sanoo.

Ota yhteyttä

Anu Laurila - Arkkitehti, erikoisasiantuntija, Rakennusfysiikka, Espoo

Anu Laurila

Arkkitehti, erikoisasiantuntija, Rakennusfysiikka, Espoo

Ota yhteyttä: Anu Laurila

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.