Asbestinäyte

Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun -tutkimushanke

Tämä projekti on toteutettu Vahanen-yhtiöissä. Vahanen liittyi osaksi AFRYä vuoden 2022 alussa.

Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun -tutkimushanke

Tutkimushanke on kaksivuotinen ja sen päärahoittajana toimii Työsuojelurahasto. Tulemme tällä sivulle kokoamaan tutkimuksen vaiheet ja asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit.

Miksi tämä tutkimus tarvitaan?

PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien vaarallisuuden arviointiin käytetään Suomessa yleisesti PAH(16)-yhdisteille annettuja vaarallisen jätteen raja-arvoja. Kyseiset raja-arvot on tarkoitettu jätteen vaarallisuuden arviointiin, eivätkä ne sovellu käytettäviksi rakennusten käytettävyyden arviontiin tai korjaustarpeen ja korjaustapojen määrittämiseen. Nykyinen PAH-yhdisteiden vaarallisuutta yliarvioiva tulkintatapa on johtanut "kaiken purkavaan" toimintatapaan ja yleistyessään sillä on merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset. Tässä tutkimuksessa saatavilla tuloksilla on tavoitteena saada luotettavampi malli korjaustarpeen riskinarviointiin.

Aiemmassa tutkimuksessa on todettu rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden ja niiden emissioiden vaihtelevan rakennusmateriaalityypeittäin laboratorio-olosuhteissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään erityyppisten rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden todellisia emissioita rakennuksissa ja niiden sisäilmavaikutuksia kokeellisin sekä laskennallisin menetelmin. Näillä tiedoilla pystytään arvioimaan todellista sisäilmariskiä sekä korjaus- tai purkutarvetta.

Tutkimuksen vaiheet

Tutkimusta varten kerätään aineistoa todellisista kohderakennuksista. Näytteet koostuvat kohteesta kerätyistä rakennusmateriaalinäytteistä, kohteessa tutkittavista pintaemissionäytteistä, kohteesta kerättävistä ilmanäytteistä sekä laboratoriossa tutkittavista emissionäytteistä.

Tutkimuksen tulokset tullaan käymään läpi rakennusmateriaalityypeittäin ja niiden avulla tulemme mallintamaan PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sisäilmassa tarkasteltaessa mahdollisten epäpuhtauslähteiden vaikutusta sisäilman terveellisyyden kannalta.

Työpaikoilla tulosten perusteella pystytään paremmin arvioimaan PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien korjaus- ja purkutarvetta. Koetun hajuhaitan yhteys todelliseen terveysriskiin tuodaan esille Työterveyslaitoksen ohjeissa työpaikoille.

Tutkimustulosten perusteella laaditaan Työterveyslaitoksen toimesta ohje, jonka perusteella voidaan lähteä suunnittelemaan toimia sisäilma-asioissa yhteistyössä sisäilma-asiantuntijoiden kanssa. Opasta voidaan hyödyntää myös opetuskäytössä, esimerkiksi korjausrakentamisen opetuksessa, haitta-ainekoulutuksissa sekä rakennusterveysasiantuntijakoulutuksessa.

Tutkimuksen tavoite

Tästä tutkimuksesta saatavilla tuloksilla on tavoitteena saada luotettavampi malli korjaustarpeen riskinarviointiin. Tutkimustulosten perusteella laaditaan Työterveyslaitoksen toimesta ohje, jonka perusteella voidaan lähteä suunnittelemaan toimenpiteitä sisäilma-asioissa yhteistyössä sisäilma-asiantuntijoiden kanssa. Opasta voidaan hyödyntää myös opetuskäytössä, esimerkiksi korjausrakentamisen opetuksessa, haitta-ainekoulutuksissa sekä rakennusterveysasiantuntijakoulutuksessa.

Hankkeen rahoittajat

Hankkeen päärahoittajana on Työsuojelurahasto. Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka parantaa työoloja sekä työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Lisäksi rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Hankkeessa mukana

Hankkeessa ovat mukana myös seuraavat organisaatiot: Ardex Oy, Betton Oy, Helsingin kaupunki, Kiilto Oy, Mapei Oy, Museovirasto, Saint-Gobain Weber, Senaatti-kiinteistöt, TKR, Turun kaupunki, Työterveyslaitos, Vahanen Rakennusfysiikka Oy ja Valvira.

PAH-hankkeessa mukana olevat organisaatiot.

Hankkeen ohjausryhmä

Julkaistut artikkelit

Infra-Buildings-stations and terminals

PAH-yhdistepitoiset materiaalit historiallisissa rakenteissa

Vanhoissa rakenteissa on usein PAH-yhdistepitoisia materiaaleja. Aina eivät vanhat piirustukset kuitenkaan pidä paikkaansa tai kaikki PAH-pitoiset materiaalit eivät aina ole näkyvissä rakennuksessa. Siksi vasta perustellusti kohdennetut rakenneavaukset paljastavat todelliset rakenteet ja käytetyt materiaalit.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Anu Laurila (Vahanen Rakennusfysiikka Oy), Selja Flink (Senaatti-konserni) ja Seija Linnanmäki (Museovirasto).

Excavated rock wall in a tunnel

Ja PAH! Mitä ne PAHit maassa tekevät?

Miksi polyaromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä on maaperässä ja mitä haittaa niistä on? Tutkitaanko näiden yhdisteiden esiintymistä maaperässä tai pitääkö niitä poistaa sieltä?

Artikkelin ovat kirjoittaneet Pirjo Tuomi ja Milja Vepsäläinen (Vahanen Environment Oy).

Jarno Komulainen - Haitta-aineanalytiikka, tiimipäällikkö, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Espoo
Jarno Komulainen
Haitta-aineanalytiikka, tiimipäällikkö, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Espoo

Kiinnostuitko palveluistamme?

Ota yhteyttä: Jarno Komulainen

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.

Mikko Koskivuori - Kehityspäällikkö, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Espoo
Mikko Koskivuori
Kehityspäällikkö, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Espoo

Kiinnostuitko palveluistamme?

Ota yhteyttä: Mikko Koskivuori

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.