Escalator in a subway station

Rata- ja kalliorakennussuunnittelu, Länsimetro

Suunnittelu osana metrohankkeen onnistumista – oppeja Länsimetron toisen vaiheen rakentamisesta

Metrohanke vaatii paljon työtä, joka jää maallikoilta helposti huomaamatta. Yksi vähemmän näkyvä, mutta tärkeä osa hanketta on suunnittelu. Nyt kun Länsimetron toisen vaiheen rakennustyöt ovat valmistuneet kesällä 2022, on hyvä aika kysyä hankkeen suunnittelussa merkittävissä rooleissa olleilta Jukka Salmiselta ja Pekka Saariselta oppeja sekä tarinoita vuosia kestäneen hankkeen ajalta.

AFRYn kalliorakennussuunnittelun suunnittelupäällikkönä työskentelevä Jukka Salminen toimi Länsimetron osuuden Matinkylä-Kivenlahti kalliorakenteiden pääsuunnittelijana. Ratasuunnittelun osastopäällikkönä AFRYllä työskentelevä Pekka Saarinen vastasi Matinkylä-Kivenlahti-osuuden ratasuunnittelusta hankkeessa.

AFRY mukana jo Länsimetron ensimmäisessä vaiheessa

AFRY on ollut Länsimetron suunnittelussa mukana jo yli vuosikymmenen. AFRYn infraosaston suunnittelijat osallistuivat Länsimetron ensimmäisessä vaiheessa Otaniemen ja Niittykummun asema- ja ratatunneleiden sekä Otaniemen, Keilaniemen ja Niittykummun ajotunneleiden kalliorakennussuunnitteluun. Yhteistyö hankkeen osapuolten kanssa jatkui lisää Länsimetron ensimmäisen vaiheen jälkeen. AFRY teki Espoon kaupungin toimeksiantona Länsimetron jatkeen alustavan yleissuunnitelman ja hankesuunnitelman. Tämä suunnittelu antoi meille hyvän kuvan siitä, miltä Länsimetron toinen vaihe voisi näyttää, Salminen kertoo.

Kun Länsimetron toinen vaihe eteni toimeksiantojen kilpailutukseen, AFRY voitti useita eri suunnittelukokonaisuuksia: Voitimme kilpailutuksissa hankkeen kalliorakennesuunnittelun PS-KAT, kalliorakennesuunnittelun ratalinjan itäosan osuuden sekä koko hankkeen ratasuunnittelun. Lisäksi AFRY oli mukana konsulttiryhmissä arkkitehtisuunnittelussa koko osuudenratatiloissa ja ratakuiluissa PES-Arkkitehdit Oy:n kanssa sekä rakennesuunnittelussa ratalinjan länsiosan konsulttiryhmässä Ramboll Finland Oy:n kanssa.

Ratasuunnittelu on usean eri kokonaisuuden huomioimista

Ratasuunnittelijan tehtävänä on ratalinjauksen järkevä suunnittelu. Työ vaatii useiden eri kokonaisuuksien huomioimista ja tiivistä yhteistyötä eri suunnittelualojen asiantuntijoiden kuten arkkitehtien ja kalliorakennussuunnittelijoiden kanssa. Yhteistyön myötä tarkoituksena on löytää ratkaisut, jotka huomioivat muun muassa elinkaaren, energiatehokkuuden sekä kustannustehokkuuden matkustusmukavuutta unohtamatta.

Hankkeessa ratasuunnittelijan tulee huomioida sekä maanpäällinen että maanalainen kaava. Kaava asettaa reunaehtoja metron erilaisille tiloille ja rakenteille kuten asemarakennuksille, teknisille kuiluille ja varikoille. Metroliikenne ja metron tilat on myös suunniteltava niin, etteivät ne aiheuta liiallisia haittoja nykyiselle tai tulevalle rakennuskannalle. Suunnittelijan tulee huomioida myös metron matkustajien mukavuus. Saarinen kertoo, että ideana on, etteivät kaarteet häiritse ja että metrolla on mukava matkustaa.

Koska huomioitavia asioita on useita, niin suunnittelu on myös kompromissien hakemista reunaehdot huomioiden, Saarinen sanoo. Hankkeessa on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka säästävät kustannuksia, mutta täyttävät tilaajan toiveet sekä käyttäjien tarpeet. Kun reunaehdot on tarkkaan määritelty, antaa se myös tilaa löytää uusia ratkaisuja, jotka huomioivat tarvittavat toiminnallisuudet. Saarinen nostaa esimerkkinä varikon, jonka pohja saatiin muutettua yhteistyössä muiden suunnittelualojen kanssa sekä toimivammaksi että edullisemmaksi kuin hankesuunnitelmassa alun perin ollut ratkaisu.

Huippuluokan asiantuntijuus auttaa haasteiden selvittämisessä

Asiantuntijuus auttaa löytämään ratkaisuja myös teknisesti erittäin vaativiin ongelmiin, joita tämänkaltaisissa hankkeissa riittää. Kalliorakenteiden pääsuunnittelijana toiminut Jukka Salminen kertoo esimerkkeinä Finnoon ja Kaitaan raiteenvaihtohallit, joissa kummassakin oli runsaasti huomioitavia asioita kalliokaton paksuuden ja pohjavesialueiden osalta. Nämä haastavat kokonaisuudet opettivat paljon ja kertyneitä kokemuksia pystyttiin hyödyntämään projektissa myös myöhemmin. Haastavista lähtökohdista huolimatta metron tilat saatiin onnistuneesti suunniteltua. Teknisesti haastavasta kokonaisuudesta Salminen kertoo lisäksi esimerkkinä Espoonlahden aseman, jossa tuli yhteensovittaa maanalaisten tilojen suunnittelu Kaupunkikeskus Lippulaivan maanpäälliseen hankkeeseen alueella, joka oli muutenkin eri lähtökohdiltaan haastava.

Teknisen asiantuntijuuden lisäksi hanke on vaatinut runsaasti projektinjohto-osaamista, joka on olennaista näin pitkissä hankkeissa. Ennen urakointia on tullut tehdä kattavat suunnittelutyöt, jotta hankkeella on ollut edellytykset edistyä suunnitelmien mukaan. Esimerkkinä ajoituksen tärkeydestä Salminen korostaa Länsimetron toisen vaiheen louhintatöitä, jotka tehtiin viidessä eri urakassa. Näiden urakoiden osalta on tullut varmistaa, että ne osuvat toisiinsa nähden ajallisesti kohdalleen.

Sähköpostiketjuista kohti aitoa yhteistyötä

Pitkän hankkeen aikana työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ja kehittyneet. Sekä Salminen että Saarinen korostavat yhteistyö- ja keskustelukulttuurin muutosta parempaan hankkeen edetessä. Vielä hankkeen alkuvaiheessa suunnittelua tehtiin AFRYn omien prosessien mukaisesti paljon sähköpostiketjuissa silloin, kun eri osapuolet eivät päässeet yhteisen pöydän ääreen. Keväällä 2018 projektin johtamisen avuksi otettiin tilannehuone ja BigRoom, jotka paransivat merkittävästi yhteistyötä. Tiivistynyt yhteistyö auttoi myös siinä, että osapuolet saatiin sitoutumaan paremmin suunnitteluratkaisuihin, kun väärinymmärryksiä oli vähemmän ja asioita ratkottiin enemmän yhdessä. Salminen korostaa myös, että tiivis yhteistyö on säästänyt silkkaa rahaa, kun yhteistyön avulla on saatu enemmän valmiita ratkaisuja, jotka eivät vaadi työnaikaisia muutoksia.

Hankkeen ajalle iski myös koronapandemia, joka vähensi fyysisten palaverien määrää merkittävästi. Se ei kuitenkaan merkittävästi haitannut projektin etenemistä. Etäkokoukset toivat myös tehoa toimintaan, kun siirtymisiin paikasta toiseen ei mennyt aikaa niin paljon kuin ennen. Merkittävämmäksi muutokseksi toimintatavoissa Salminen ja Saarinen nostavat yhteistyö- ja keskustelukulttuurin tiivistymisen hankkeen aikana sekä avoimuuden tuoda poikkeamat esille.

Saarinen kertoo esimerkkinä avoimesta kulttuurista hankkeessa löytämämme poikkeamat ratasuunnitelmissa, jotka huomasimme itse ulkoisen suunnitelmatarkastuksen jälkeen. Toimme ne esille heti, kun ne löysimme sekä korjasimme ne myös välittömästi, jotta myöhemmiltä mahdollisilta ongelmilta rakennus- tai viimeistelyvaiheessa vältyttäisiin. Myös Salminen korostaa avoimen ilmapiirin positiivisia vaikutuksia: suunnittelu on inhimillistä toimintaa ja näin suuressa hankkeessa tapahtuu välttämättä joitain poikkeamia, vaikka laadunhallintaan olisi kiinnitetty erityistä huomiota. Avoin kulttuuri mahdollistaa sen, että poikkeamat tuodaan reilusti esille, ne korjataan ja niistä opitaan. Ratkaisukeskeisen kulttuurin edistäminen on meille tärkeä asia, johon pyrimme hankkeissamme.

Laadukkaita suunnittelupalveluita kestävyys ja talous huomioiden

Kysytään vielä, mikä on jäänyt hankkeesta päällimmäisenä mieleen ja miten Salminen ja Saarinen näkevät AFRYn vahvuudet hankkeen onnistumisen mahdollistajana. Kummatkin näkevät merkittävänä asiana pitkäaikaisen luottamuksen kumppaneiden ja asiakkaan kanssa. Tekninen osaaminen on merkittävässä roolissa, mutta myös yhteistyötaidot. Vuosia kestävät projektit onnistuvat lopulta vain hyvällä yhteistyöllä. Yhteistyötä helpottaa lisäksi myös se, että AFRYllä on samassa talossa tietotaitoa moneen tekniikan alaan.

Tällaisessa hankkeessa suunnittelijan tulee lisäksi ajatella pitkällä aikajänteellä ja kestävästi. Mitoitusta ei tehdä vain seuraavaksi vuosikymmeneksi, vaan runsaasti pidemmälle ajalle huolto huomioiden.

Hankkeessa kaikki liittyy kuitenkin tavalla tai toisella talouteen, joten kustannustehokkuutta ei tule koskaan unohtaa. Suunnitteluratkaisun tulee olla laadukas, hyvällä yhteistyöllä luotu sekä kestävyys ja ympäristö huomioiva, mutta myös taloudellisesti järkevä.

 

Lue lisää AFRYn roolista Länsimetron rakentamisessa.

Tutustu myös muihin hankkeessa mukana olleisiin suunnittelijoihin Länsimetron verkkosivuilla.

Projektin tiedot

  • Asiakas: Länsimetro Oy
  • Hanke: Metrolinja
  • Sijainti: Helsinki ja Espoo
  • AFRYn rooli: ratasuunnittelu, kalliorakennus- ja rakennesuunnittelu
Pekka Saarinen - Osastopäällikkö, ratasuunnittelu
Pekka Saarinen
Osastopäällikkö, ratasuunnittelu

Kiinnostuitko palveluistamme?

Ota yhteyttä: Pekka Saarinen

Käytä tätä lomaketta palveluihimme liittyviin yhteydenottoihin ja tarjouspyyntöihin. Muissa asioissa voit vierailla toimistot ja yhteystiedot -sivullamme.

AFRY huolehtii yksityisyydensuojastasi pitämällä henkilötietosi turvassa. Käsittelemme henkilötietoja tietosuojaselosteemme mukaisesti noudattaen aina soveltuvia lakeja ja säännöksiä.