Riihimäen uimahallin peruskorjaushanke
Tämä projekti on toteutettu Vahanen-yhtiöissä. Vahanen liittyi osaksi AFRYä vuoden 2022 alussa.
Riihimäen uimahallin peruskorjaushanke lähtökuopissa
AFRYn kokoama tiimi on käynnistänyt Riihimäen uimahallin peruskorjaamisen suunnittelun. Peruskorjaushankkeen lopullinen laajuus varmistuu hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä. Hankkeessa peruskorjataan vuonna 1979 valmistunut uimahalli ja samanaikaisesti Riihimäen kaupunki valmistelee vuonna 1956 valmistuneen maauimalan kunnostamista.
- Hankesuunnittelu etenee vauhdilla, kunhan tilaajalta saamme vielä hyväksyntöjä muutamille asioille, uimahalliasiantuntija Jukka Maja AFRYstä toteaa.
Kohde on hänelle entuudestaan tuttu, sillä hän oli vuonna 2002 suunnittelemassa, rakennuttamassa ja valvomassa maauimalan peruskorjaamista. Silloin tehtiin uimahalliin muutoksia muun muassa vedenkäsittelyjärjestelmään, rakennettiin pore-, kylmävesi- ja vesivoimistelualtaat sekä höyrysauna ja uusittiin saunatilat.
Vuonna 1994 uimahallin yläpohjarakenne uusittiin niin sanotuksi käännetyksi kattorakenteeksi. Korjauksen yhteydessä kaikki pintakerrokset lukuun ottamatta runkobetonilaatan päällä olevaa bitumikermiä uusittiin.
Tekniikka käyttöikänsä päässä
Nyt suunniteltua peruskorjausta varten on tehnyt uimahallirakennuksesta, talotekniikasta ja vedenkäsittelystä peruskuntoarviot ja kuntotutkimukset.
Nyt toteutettavassa korjaushankkeessa uusitaan uimahallitekniikka kokonaisuudessaan. Lisäksi on tarkoitus uusia pintarakenteita ja valaistusta sekä parantaa ilmanvaihtoa. Myös kattolyhtyjen, ikkunaliittymien ja elastisten saumausten korjaamisella alkaa olla kiire.
– Uimahallien talotekniikkaa pitää ajantasaistaan suurin piirtein 15-20 vuoden välein. Energiansäästöön ja olosuhteiden hallintaan liittyvät vaatimukset yksinkertaisesti pakottavat uusimaan ja parantamaan niiden toimintaa. Riihimäen uimahallissa suurin osa talotekniikasta on alkuperäistä, Maja toteaa.
Riihimäellä energiahukkaa syntyy muun muassa siitä, että uimahallin sisälämpötilaa joudutaan lämmittämään allasvettä lämmittämällä, koska tilaussaunaosaston allas lämmitetään vauvauinteja varten +35 asteeseen noin 2 kertaa viikossa. Pääuintiallas on samassa vedenkierrossa, jolloin se lämpiää myös samaan lämpötilaan. Veden haihtuminen kuluttaa paljon energiaa. Uimahalli lämpiää kaukolämmöllä.
Osa uimahallin pinnoista on kestänyt hyvin kovaa käyttöä, kosteutta, lämpöä ja kemikaaleja, mutta esimerkiksi märkätilojen pintarakenteiden käyttöikä on jo ylitetty.
– Materiaalien pitää olla oikeanlaisia, että ne kestävät hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa sekä uimavesien ja -altaiden käsittelyssä tarvittavia kloridipitoisia kemikaaleja, Maja jatkaa.
Riihimäen uimahallissa käy vuosittain noin 180 000 kävijää, joista maauimalan osuus on noin 30 000 kävijää.
Tilankäytön haasteet
Käyttäjien toivomuksena on ollut tehdä miesten ja naisten pesutilojen ja saunojen peruskorjauksen lisäksi erilliset puku-, pesu- ja saunatilat liikuntaesteisille. Myös unisex-puku-, pesu- ja saunatilojen rakentamisen tarvetta pohditaan.
Uusien toiminnallisten tilojen ja uuden tekniikan sovittaminen olemassa oleviin tiloihin on Jukka Majan mukaan hyvin haastavaa, koska ulkoseiniä ei voi laajentaa.
- Riihimäen uimahallissa sisätilasta on jo nyt puutetta, eikä esimerkiksi altaita voi siirtää nykyisistä paikoista, Maja toteaa.
Tilojen suunnittelussa tietomallinnuksesta on tullut entistä tärkeämpi työväline. Sen avulla voidaan suunnitella tilojen käyttöä ja kokeilla erilaisia ratkaisuja kätevämmin kuin perinteisin menetelmin.
- Tietomallinnuksen merkitys korostuu etenkin silloin, kun joudumme ”kenkälusikalla” sovittamaan kanavistoja ja erilaisia putkia eri puolille rakennusta olemassa oleviin rakenteisiin. Uimahallien energiankulutusvaatimukset ja siten ilmanvaihdon vaatimukset ovat kasvaneet, joten koneiden, kanavistojen ja IV-konehuoneiden koot kasvavat huomattavastikin. Tästä syystä korjaushankkeissa, joissa ei ole tarkoitusta laajentaa, on suuria hankaluuksia saada tekniikkaa mahtumaan, Maja mainitsee.
Yhteistyökumppanuus kiinnostaa
Riihimäen kaupunki kilpailutti uimahallin peruskorjaushankkeen suunnitteluryhmänä.
- Uskomme, että kokoamamme asiantunteva suunnitteluryhmä kykenee hoitamaan tämän hankkeen hyvin, projektijohtaja Marko Penttilä AFRYstä toteaa.
Suunnitteluryhmässämme rakenne- ja rakennusfysikaalisesta suunnittelusta, palosuunnittelusta sekä kosteuden- ja puhtauden hallinnasta vastaa AFRYn asiantuntijat. Pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa kokenut ja useissa hankkeissa mukana ollut uimahalliarkkitehti Yrjö Majamaa Arkkitehtitoimisto Majamaa Oy:stä. Lvi-, sähkö- ja vedenkäsittelysuunnittelusta vastaa kokenut Granlund Oulu Oy Petri Vuorteen johdolla.
Marko Penttilän mukaan pandemiatilanteen vuoksi eri osapuolille tutuksi käyneet Teams-etäkokoukset ja muut sähköiset työvälineet toimivat nyt hyvin Espoossa, Tampereella ja Oulussa työskentelevien suunnitteluryhmän suunnittelijoiden sekä tilaajan välillä.
Meillä on tavoitteenamme muodostaa kulloisenkin hankkeen edellyttämiä tiimejä, jotka ammattitaidollaan pystyvät tarjoamaan laadukkaita suunnittelupalveluita ja ongelmien ratkaisuvaihtoehtoja. Lisäksi toimimalla avoimesti ja ratkaisuhakuisesti pyrimme edesauttamaan sitä, että olisimme varteenotettava kumppani tilaajille sekä muille yhteistyöyrityksille, Penttilä toteaa.
Suunnittelutyö on käynnistynyt ja korjaamiseen on tarkoitus päästä käsiksi vielä tämän vuoden puolella.
Projektin tiedot:
- Asiakas: Riihimäen kaupunki
- Hanke: Uimahallin peruskorjaushanke
- Aika: 2022-
- AFRYn rooli: Peruskorjaushankkeen suunnittelu