Selvitys kahden erilaisen hiilineutraalin lämmityssektorin kehityspoluista ja niiden kustannusvaikutuksista
Kaukolämpö tukee siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan, jossa erilaiset energiavirrat ovat tehokkaasti käytössä
AFRYn Energiakaupungit ry:lle laatimassa selvityksessä tarkasteltiin kahta erilaista hiilineutraalisuuteen johtavaa kehityspolkua ja niiden kustannusvaikutuksia.
Polttoaineisiin liittyvien kustannusten ja lämmitysmuodoille maksettavien tukien seurauksena olemassa oleva kaukolämpöjärjestelmä on vaarassa menettää kilpailukykyään ja kaukolämmön rooli kaupunkien lämmitysmuotona voi pienentyä merkittävästi nykyisestä. Tällaisella kehityskululla olisi merkittäviä vaikutuksia koko energiajärjestelmään ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseen.
AFRYn Energiakaupungit ry:lle laatimassa selvityksessä tarkasteltiin kahta erilaista hiilineutraalisuuteen johtavaa kehityspolkua ja niiden kustannusvaikutuksia. Ensimmäisessä skenaariossa kaukolämpö on keskiössä siirryttäessä hiilineutraalisuuteen. Toisessa skenaariossa 50 % kaukolämpöasiakkaista siirtyy kiinteistökohtaisiin lämmitysmuotoihin vuoteen 2040 mennessä.
Jälkimmäisessä skenaariossa kaukolämmön kysyntä vähenee merkittävästi. Samalla vähenee myös sähköntuotannon määrä, sillä sähköä tuotetaan kaukolämmön yhteydessä yhteistuotantolaitoksissa. Selvityksen perusteella sähköä tuotettaisiin Energiakaupunkien alueella jopa yksi terawattitunti vähemmän vuonna 2040 verrattuna tilanteeseen, jossa kaukolämpö säilyy keskiössä. Määrä vastaa 1,5 % Suomen nykyisestä sähköntuotannosta tai noin 125 tuulivoimalan sähköntuotantoa.
Kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen yleistyminen lisää sähkönkulutusta, mikä aiheuttaa haasteita sähkön riittävyydelle. Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien sähkön kulutus painottuu tunneille, joilla sähkön kysyntä on jo ennestään suurta. Siirtyminen kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin tarkoittaisi Energiakaupunkien alueella tarvetta vahvistaa sähköverkon kapasiteettia noin 1400 megawatilla.
Vaihtelevaan tuuleen perustuva sähköjärjestelmä tarvitsee rinnalleen ennustettavaa sähköntuotantoa. Kaukolämmön yhteydessä tuotetun sähkön etuna on, että sähköä tuotetaan juuri silloin, kun kysyntä on suurinta.
Hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa merkittäviä investointitarpeita energiajärjestelmään
Molemmat skenaariot, kaukolämmön uudistaminen ja kiinteistökohtaiset lämmitysratkaisut, johtavat hiilineutraalisuuteen. Kaukolämmön tuotannon etuna on mahdollisuus ylimääräiseen päästöjen vähentämiseen: Biomassan polttamiseen liittyvän hiilidioksidin talteenoton avulla mahdollistetaan hiilinegatiivinen lämmityssektori, kun huomioidaan hiilen sitoutuminen uudelleen kasvavaan metsään. Ero skenaarioiden välillä negatiivissa hiilidioksidipäästöissä on jopa 1,5 MtCO2. Tämä vastaa 3 % Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Selvityksen mukaan hiilineutraalisuustavoitteet tulee saavuttaa tavalla tai toisella ja tämä tarkoittaa merkittäviä investointitarpeita energiajärjestelmään. Skenaariot osoittavat, että kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien yleistyminen nostaa investointitarvetta pelkästään Energiakaupunkien alueella 2,3 miljardia euroa verrattuna tilanteeseen, jossa olemassa olevaa kaukolämpöjärjestelmää hyödynnetään tehokkaasti ja yhteiskunnan erilaiset energiavirrat otetaan hyötykäyttöön.
Kolmetoista kaupunkienergiayhtiötä perustivat vuoden 2022 alussa Energiakaupungit ry:n, joka toimii jäsenyhtiöidensä sanansaattajana valtakunnallisesti ja EU-tasolla. Energiakaupungit ry edistää avointa ja läpinäkyvää kilpailua, joka tarjoaa kuluttajille kustannustehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät energiaratkaisut. Energiakaupungit
Kiinnostuitko palveluistamme?
